Kuntien käyttöperäiset päästöt ja ilmastoindikaattorit

Mitä päästöjä kuntien ja alueiden käyttöperusteiseen päästölaskentaan kuuluu?

Kuntien ja alueiden käyttöperusteinen tietopalvelu kattaa eri päästösektoreiden hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöt. Koska näillä kasvihuonekaasuilla on erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset, niiden päästöt yhteismitallistetaan muuttamalla ne hiilidioksidiekvivalenteiksi (lyhenne CO2-ekv), joka on myös laskennassa käytetty kasvihuonekaasupäästöjen yksikkö.

Mikä on ALas-malli?

ALas (Alueellinen laskenta) on Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty laskentamalli, jolla kuntakohtaiset, käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan. Mallin laskentaperiaatteet on esitelty julkaisussa Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018 (helda.helsinki.fi)(siirryt toiseen palveluun).

Mitä tarkoittaa käyttöperusteinen päästölaskenta?

Käyttöperusteisessa päästölaskennassa lähtökohtana ovat alueella tapahtuvasta tuotannosta aiheutuvat eli ns. tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan ja kohdistetaan tiettyyn kuntaan kulutuksen perusteella riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. Laskenta vastaa pääpiirteissään kansainvälisen päästölaskentaa ohjaavan GHG Protocolin GPC-standardin perustasoa. Laskentaan on lisätty maatalouden, aluerajojen ulkopuolelle ulottuvan henkilöautoliikenteen, fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) ja verkostohävikin aiheuttamat päästöt, mutta laskenta ei sisällä GPC-standardiin kuuluvan paikallisen lentoliikenteen päästöjä.

Miltä ajalta päästötietopalvelusta löytyy päästötietoja?

Palvelu sisältää vuosittaiset päästötiedot vuodelta 1990 sekä vuodesta 2005 eteenpäin. Päättyneen vuoden päästötiedot päivittyvät palveluun muutamien kuukausien viiveellä sen jälkeen, kun päästölaskennassa tarvittavat tilastotiedot ovat valmistuneet. Ensiksi julkaistaan ennakkolaskennan tiedot laskentavuotta seuraavan vuoden loppupuolella ja lopulliset tiedot seuraavan vuoden keväällä.

Minkälaisilla aluerajauksilla päästötietoja voi tarkastella?

Käyttäjä voi valita tarkastelukohteeksi minkä tahansa yksittäisen kunnan, maakunnan tai ELY-keskuksen toimialueen. Lisäksi on mahdollista tarkastella kaikkien kuntien kokonaispäästöjä ja Hinku- ja Fisu-verkostoon kuuluvien kuntien yhteenlaskettuja päästöjä.

Voiko palvelussa tarkastella erilaisilla laskentamenetelmillä laskettuja päästöjä?

Kyllä voi. Käyttäjä voi tarkastella palvelussa kaikkia päästöjä, taakanjakosektorin tai päästökaupan alaisia päästöjä tai Hinku-laskentamenetelmän mukaisia päästöjä. Hinku-laskenta on mahdollista valita ilman päästöhyvityksiä tai hyvitysten kanssa. Oletusvalintana palvelussa on Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä.

Mikä on Hinku-laskentamenetelmä?

Hinku-laskentamenetelmä on kuntien päästötavoitteiden seurantaan tarkoitettu laskentamalli, joka ei sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Mitä ovat päästöhyvitykset?

Päästöhyvityksillä tarkoitetaan Hinku-laskentamenetelmän säännöissä sovittuja laskennallisia hyvityksiä, joita voidaan laskea kunnan hyväksi kunnan alueella tapahtuvasta tuulivoiman tuotannosta.

Mitkä päästöt kuuluvat päästökaupan alaisuuteen?

Päästökaupan alaisuuteen kuuluvat kaikki sähkönkulutuksen sekä kaukolämmön ja teollisuuden päästökauppaan kuuluvien laitosten polttoaineiden käytön päästöt. Päästökauppaan eivät kuulu teollisuuden prosessipäästöt eivätkä kotimaan lentoliikenteen päästöt.

Mitä tarkoittaa taakanjakosektori?

Taakanjakosektorille kuuluvat Suomen kasvihuonekaasuinventaarion mukaiset liikenteen, öljylämmityksen, muun lämmityksen, päästökaupan ulkopuolisten kaukolämpö- ja teollisuuslaitosten, työkoneiden, maatalouden, jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen päästöt.

Kuuluvatko maankäyttösektorin päästöt tai nielut käyttöperäiseen päästölaskentajärjestelmään?

Eivät kuulu. Järjestelmä kattaa taakanjako- ja päästökauppasektoreille kuuluvat päästöt. Maankäyttösektorin päästöille ja nieluille ei ole toistaiseksi olemassa kuntakohtaista laskentajärjestelmää.

Mitä maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöihin sisältyy käyttöperusteisten päästöjen laskentaan?

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä käyttöperusteisten päästöjen laskentaan kuuluvat metaani- ja dityppioksidipäästöt kotieläimistä, lannasta ja maatalousmailta sekä kalkituksen ja urealannoituksen hiilidioksidipäästöt. Peltomaiden orgaanisen aineksen hajoamisesta ja kasvibiomassan muutoksista johtuvat muutokset peltojen hiilivarastossa ja edelleen hiilidioksidipäästöissä sekä maankäyttömuutoksista johtuvat dityppioksidipäästöt eivät sisälly käyttöperusteiseen päästölaskentaan, vaan ne kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorille (LULUCF).

Mitä eroa on käyttöperusteisella ja kulutusperusteisella päästölaskennalla?

Käyttöperusteissa laskennassa lähtökohtana ovat tarkastelualueen tuotantoperusteiset päästöt, johon osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan lisäksi kulutuksen perusteella riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. Kulutusperusteiset päästöt koostuvat kotitalouksien kulutuksesta, kuntien hankinnoista ja investoinneista. Kulutusperäiset päästöt lasketaan kuntiin kuuluviksi niissä tapahtuvan hyödykkeiden loppukäytön perusteella. Nämä kulutusperäiset päästöt sisältävät kaikki tuotantotoiminnassa aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, millä alueella ne muodostuvat. Kulutusperäiset päästöt sisältävät myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden aiheuttamat päästöt.

Miksi päästölaskennan aikasarjan tulokset voivat muuttua takautuvasti?

Laskennassa lähtötietoina käytettävät tilastot saattavat tarkentua vuosiakin niiden julkaisun jälkeen. Nämä muutokset otetaan huomioon myös Syken ALas-mallissa, mikä voi vaikuttaa tuloksiin.

Huomioidaanko kuntaliitokset laskennassa?

Kyllä. Kuntaliitokset huomioidaan sen vuoden alusta, kun ne astuvat voimaan. Kuntaliitokset huomioidaan myös aikasarjoihin takautuvasti.