Siirry sisältöön

Hiilineutraalisuomi.fi uudistuu. Etkö löydä etsimääsi?

Anna palautetta

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ALas-mallilla. Tällä sivulla kuvataan ALas-mallin laskentaperiaatteet. Laskennan yksityiskohtainen kuvaus löytyy Syken raportista 25/2020 Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018.

ALas 1.6 kattaa 309 kuntaa ja vuodet 1990, 2005-2023. Mallia päivitetään tarpeen mukaan ja tuoreimmat tulokset julkaistaan vuosittain. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana kokonaisuutenaan. Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä. Päästöjen lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

ALas-mallin laskentatapa on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. Laskenta vastaa pääpiirteissään GHG Protocolin GPC-standardin perustasoa lisättynä maataloudella, henkilöautojen aluerajojen ulkopuolelle ulottuvalla liikenteellä, F-kaasuilla ja verkostohävikillä, mutta ilman standardiin kuuluvaa paikallista lentoliikennettä.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu ALas 1.6:n päästösektorit ja niiden laskentaperiaatteet. Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:

  • päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
  • teollisuuden sähkönkulutusta,
  • teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
  • kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Lisäksi alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

ALas-mallilla lasketaan kaikki tulokset myös ilman Hinku-laskentasääntöjä sekä jaettuna päästökauppa- ja taakanjakosektoreille.

Lämmitystarvekorjausta ei käytetä eri vuosien tai paikkakuntien välisten erojen tasoittamiseen. Sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää.

ALas 1.6 ei sisällä seuraavia sektoreita:

  • Lentoliikenne
  • Ulkomaan laivaliikenne
  • Jäänmurtajat
  • Teollisuusprosessit
  • LULUCF

ALas 1.6:n päästösektorit ja laskentaperiaatteet

PäästösektoriLaskentaperiaateHinku-laskentaHuomioita
Kaukolämpö – päästökauppaKulutusOnKunnassa tapahtuva tuotanto + ostot – myynnit.Alasektorit: asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Kaukolämpö – taakanjakoKulutusOn
ÖljylämmitysAlueOnAlasektorit: asuminen, palvelut ja maatalous.
SähkölämmitysKulutusOnSuomalainen keskiarvosähkö, kuukausikerroin.Alasektorit: asuminen, palvelut ja maatalous.
MaalämpöKulutusOn
PuulämmitysAlueOnPuun pienpoltto. Asuminen, palvelut ja maatalous.
Muu erillislämmitysAlueOnKaasu, RPÖ, turve, hiili. Asuminen, palvelut, maatalous.
KulutussähköKulutusOnSuomalainen keskiarvosähkö.
Alasektorit: Asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Teollisuuden sähköKulutusEi
HenkilöautotKulutusOnKuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta.Alasektorit: tiet ja kadut.
Moottoripyörät ja mopotKulutusOn
Linja-autot – läpiajoAlueEiMuihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella.Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – läpiajoAlueEi
Kuorma-autot – läpiajoAlueEi
Linja-autot – ei läpiajoaAlueOnAlueperusteiset päästöt vähennettynä läpiajolla = ”Oma tieliikenne”Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – ei läpiajoaAlueOn
Kuorma-autot – ei läpiajoaAlueOn
RaideliikenneAlueOnMetrot, raitiovaunut, lähijunat, henkilöliikenne sähkö ja diesel sekä tavaraliikenne sähkö ja diesel.
VesiliikenneAlueOnHuviveneet, matkustajalaivat ja risteilyalukset, rahtilaivat, kalastusalukset, työveneet sekä lautat ja lossit.
Teollisuus – päästökauppaAlueEiTeollisuuden polttoaineiden käyttö. Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä.
Teollisuus – taakanjakoAlueOn
TyökoneetAlueOnRakennus-, kaivos- ja teollisuus, tie-, maa- ja metsätalouskoneet sekä muut työkoneet.
F-kaasutAlueOnKaupan ja ammattikeit. kylmälait., rakennusten ilmastointi, ajoneuvojen ilmastointi ja muut lähteet.
MaatalousAlueOnEläinten ruoansulatus, lannankäsittely ja peltoviljely; epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset lannoitteet, maaperä, muut.
Jätteiden käsittelyKulutusOnKunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta. Alasektorit: kaatopaikat, jätevesien puhdistus, kompostointi ja mädätys; teollisuus ja yhdyskuntajäte.
Teollisuuden jätteetKulutusEi
HyvityksetAlueOnTuulivoiman tuotannosta lasketaan päästöhyvitys suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella.

ALasPre 1.0 kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskenta

Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietomalli ALasPre tuottaa edeltävän vuoden päästöjen ennakkotiedon ennen lopullisten tietojen julkistamista. ALasPre 1.0 kattaa 309 kuntaa ja laskenta noudattaa pääosin ALas-mallin laskentaperiaatteita. Mallia päivitetään tarpeen mukaan ja tuoreimmat tulokset julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen valtakunnallisen kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakon julkaisun jälkeen.

Lisää aiheesta

Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018(siirryt toiseen palveluun)

Lisätietoa

  • suunnittelija Jari Rantsi, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Santtu Karhinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Eija Ferreira, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (öljy- ja muu erillislämmitys)
  • erikoistutkija Juha Grönroos, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (maatalous)
  • suunnittelija Markus Niemelä, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (F-kaasut)
  • erikoistutkija Johanna Mikkola-Pusa, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (kaatopaikat)
Sivu päivitetty viimeksi 28.4.2025