Kuntayhteistyö
Ilmastonmuutos koskettaa yhä konkreettisemmin jokaista yritystä. Se vaikuttaa jo nyt liiketoiminnalle kriittisiin asioihin, kuten kysyntään, energian ja raaka-aineiden hintoihin, toimitusketjuihin ja niiden haavoittuvuuteen, yritysmaineeseen ja lainsäädäntöön. Tämän takia ilmastoasiat on syytä sisällyttää yrityksen strategiaan ja johtamiseen.
Tilanteen voi nähdä mahdollisuutena: muutoksella voidaan hakea tehokkuutta toimintoihin, luoda uutta strategiaa ja innovoida uusia liiketoimintaratkaisuja. Proaktiivinenkin lähestymistapa vaatii yrityksiltä investointitarpeita, mutta toisaalta tämän avulla voidaan kasvattaa omia markkinoita tai parantaa katetta.
Liity oman kuntasi yhteistyöverkostoon
Ota yhteyttä omaan kuntaasi ja selvitä verkostoitumismahdollisuudet. Verkosto voi auttaa yritystä näkemään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukea yritystä oman hiilijalanjälkensä pienentämisessä. Yrityksillä on myös mahdollisuus päästä mukaan hankkieisiin, joita rahoitetaan erilaisista julkisista rahoituslähteistä.
Konkreettiset hyödyt ilmastoyhteistyöstä: Yritys voi
- Saada kustannussäästöjä energian ja materiaalien säästöstä
- Saavuttaa liiketoimintahyötyjä ja kilpailuetua
- Löytää uusia yhteistyöpartnereita
- Löytää uusia asiakkaita tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia
- Saada yhteiset ja konkreettiset päästönvähennystavoitteet
- Synnyttää mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja yhdessä tekemiseen
- Saada luotettavaa ja ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksesta
- Saada käytännönläheisiä työvälineitä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi
- Saada positiivista näkyvyyttä erilaisissa kanavissa ja foorumeilla
- Verkosto voi myös myöntää palkintoja ja nostaa esiin hyviä ratkaisuja
Motivoi ja aseta tavoite
Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vielä usein abstrakteja ja epävarmoja, ovat julkiseen ohjaukseen sekä markkinoihin, hintoihin ja kysyntään liittyvät muutokset jo nyt selkeästi huomattavissa.
Yritykset voivat kohdata ilmastonmuutokseen liittyen mahdollisuuksia ja uhkia, jotka liittyvät maineeseen, kilpailukykyyn, tuotteisiin ja toimitusketjuun, puhumattakaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista fyysisistä vaikutuksista.
Ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien asioiden sisällyttäminen yrityksen operatiiviseen ja strategiseen toimintaan alkaa olla suomalaisissa yrityksissä sääntö, ei poikkeus. Alle koottu syyt, jotka yritykset ovat kysyttäessä tunnistaneet ilmastotyönsä motivaattoreiksi.
| Liiketoiminnalliset syyt | Kustannustehokkuus (energia- ja materiaalitehokkuus) Riskienhallinta Maine, brändi Henkilöstön motivointi |
| Sääntelyyn liittyvät syyt | Meneillään olevat lakimuutokset: päästörajat, päästökauppa, energiatehokkuuslait, luvat Odotettavissa olevat muutokset Innovaatiotuet |
| Sidosryhmien vaatimukset | Asiakkaat ja kuluttajat Sijoittajat Järjestöt Sosiaalinen hyväksyttävyys/toimilupa |
| Markkinoiden muutos | Kilpailijoiden muutos – kenellä on kilpailuetu? Raaka-ainemarkkinoiden, kysynnän, tarjonnan ja hintojen muutos |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamat fyysiset muutokset | Tulvat Kuivuus Ääri-ilmiöt |
Tavoitteen asettaminen
Tavoitteen asettaminen riippuu siitä, millä toimialalla yritys toimii, missä sen suurimmat ilmastovaikutukset ovat ja kuinka se pystyy tekemään yhteistyötä arvoketjussaan. Jos yrityksellä on arvoketjuunsa nähden suuret suorat kasvihuonekaasupäästöt, voi se asettaa tarkemmat tavoitteet omien päästöjensä pienentämiseen tai hiilinielujen kasvattamiseen.
Jos yrityksellä on suuret epäsuorat päästöt johtuen esimerkiksi ostosähköstä, raaka-aineista tai tuotteista, olisi tarkoituksenmukaista asettaa tavoitteet myös näille. Jotta voidaan arvioida, mistä suurimmat vaikutukset syntyvät, toisin sanoen mihin tavoitteita kannattaa asettaa, tarvitaan elinkaarellisia tietoja. Työkalut on koottu tällä sivustolla omaan osioonsa.
Tavoitteiden asettaminen liittyy myös tietojen saatavuuteen. Tavoitteet, jotka liittyvät omiin suoriin toimintoihin/päästöihin, ovat tiedonsaannin kannalta helpompia. Toisaalta, jos suurimmat ilmastovaikutukset liittyvät toimittajiin tai tuotteiden käyttöön/kierrätykseen, tulee tavoitteita asettaa niin, että tietoja voidaan kerätä uskottavasti ja läpinäkyvästi.
Asetettu ilmastotavoite kannattaa sanoittaa. Tämä tarkoittaa, että yritys aukikirjoittaa tavoitellun muutoksen ja kuinka se niveltyy konkreettisesti yrityksen toimintaan. Tavoitteessa kannattaa huomioida yrityksen strategiset linjaukset.
Tutkimuslaitosyhteistyö
Vaikka kuntien ja alueen yritysten tietotaidot olisivat vankalla pohjalla ja alueella koulutettuja osaajia, tulisi toimintamallin ja verkoston pitäisi olla rakennettu siten, että se saa aina ajankohtaisen ja ajantasaisen tiedon käyttöönsä. Verkoston asiantuntemuksen olisi hyvä kattaa monia eri osaamisalueita ja saada tietoja eri asiantuntijaorganisaatiosta.
Yhteistyö rakennetaan käytännössä erilaisissa tilaisuuksissa. Motivoinnin ja tavoitteellisuuden kannalta on keskeistä, että niiden luonne sopii tarkoitukseensa ja ne suunnitellaan huolella.
Yhteistyö tutkimus- ja koulutussektorin kanssa
Hankeyhteistyö
- Tutkimus- ja projektiyhteistyö tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa syventää kuntien ja yritysten tiedollisia valmiuksia.
- Tutkimusprojekteille voidaan hakea julkista rahoitusta.
Oppilaitosyhteistyö
- Yhteistyö koulutussektorin kanssa voi pitää sisällään lopputöiden teettämistä, kurssitöitä, harjoittelujaksoja, tms.
- Yhteistyö yritysten kanssa vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämässä sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen.
Tutkimuslaitokset
- Ilmastonmuutosta tutkitaan muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, Ilmatieteen laitoksella, Metlassa, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:ssa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksella THL:ssä
Esimerkkejä yhteistyöstä
Joensuu: Ilmastokumppanuuspankki
Joensuulla on käytössä ilmastokumppanuuspankki, josta löytyy tietoa kuinka aloittaa tai kehittää ilmastotoimia yrityksessä tai yhteisössä. Pankista löydät vinkkejä uuden kestävän liiketoiminnan innovoimiseen, ilmastokuorman laskemiseen ja vähentämiseen sekä tietoa verkostoitumis-mahdollisuuksista ja viestintävinkkejä. Lue lisää Joensuun verkkosivuilta (climatejoensuu.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Lappeenranta: Urban Infra Revolution
Urban Infra Revolution (UIR) – Kierrätystalouden materiaalit ja uudenlaisen menetelmän kehittäminen kierrätettävien ja toimivien kaupunkirakentamisen tuotteiden valmistukseen osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovation Action (UIA) -aloitteesta.
Lappeenrannan kaupunki on hankkeen vetäjä. Lappeenrannan yrityspalvelu Wirma on koonnut vahvan osaamisen projektikonsortion yrityslähtöiselle idealle. Lappeenrannan kaupungin ja LUT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö (Kehy), Metsä Group, Apila Group, Outotec, Nordkalk, FIMAtec, UPM, Stora Enso, Totaldesign ja Design Reform. Lue lisää hankkeesta (greenreality.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Lahti ja Turku: Ammattikorkeakoulu-yhteistyö
Lahdessa ilmastokumppanuustyössä AMK-opiskelijat ovat ottaneet yhteyttä yrityksiin ja tehneet esimerkiksi hiilijalanjälkiarviointia opinnäytetöinä. Projektityön aihe on tarjolla opiskelijoille jatkuvasti.
Turussa AMK:ssa tehdään myös Kiertotalous 2.0 oppimisympäristössä yritysprojekteja. Lue lisää oppimisympäristöstä (kiertotalous2.turkuamk.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Työkaluja kuntien ja yritysten ilmasto- ja kiertotaloustyöhön
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Hiilijalanjälki | Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai tekemisen kuormittavuutta ilmastolle koko sen elinkaaren ajalta. | Yrityksen toiminnan ja tuotteiden ilmastovaikutuksia voi alkaa vähentää tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti, kun tiedetään mistä päästöt aiheutuvat. | Y-HIILARI Hiilijalanjälki -työkalu (Syke) |
| Hiilikädenjälki | Hiilikädenjälki tarkoittaa sitä, että vaikka yritys toiminnallaan, toimitusketjullaan ja tuotteillaan aiheuttaa CO2-päästöjä, voi sen toiminta aiheuttaa myös positiivisia ilmastovaikutuksia (päästöjen vähennyksiä) elinkaarensa aikana. | Yrityksen toimintaa ei tarkastella pelkästään negatiivisten vaikutusten kautta, vaan myös niiden ympäristösäästöjen kautta, joita se esim. tuotteillaan saa aikaan. | Tuotteiden positiivisten ilmastovaikutusten arviointi (VTT) |
| Ilmasto-SWOT | Kevennetty strategiatyökalu, jonka avulla voidaan sisällyttää sekä elinkaari-perspektiivi (koko arvoketju) että elinkaari-perspektiivi yrityksen strategiseen | Ei raskaita lähtötietovaatimuksia tai mallinnusohjelmistoja. Huomioi koko arvoketjun, jotta voidaan välttää arvoketjun sisäinen osaoptimointi ja keskittyä niihin toimiin, joilla on eniten vaikutusta. | Evaluating the climate SWOT as a tool for defining climate strategies for business (SienceDirect) |
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Energiatesti | Testillä voi tutkia miten paljon energiakuluja olisi mahdollista vähentää fiksulla ja tehokkaalla energiankäytöllä. | Testi soveltuu sekä PK-yrityksille että kunnille ja on kevyt käyttää. | Energialeikkuri (Motiva) |
| Materiaalitehokkuus-testi | Materiaalitehokkuus-testi on tarkoitettu materiaalitehokkuus-potentiaalin alkukartoitukseen yrityksille, joissa materiaalitehokkuuden potentiaalia ei ole vielä tunnistettu. | Materiaalitehokkuustesti (Motiva) | |
| Energiakatselmus | Energiakatselmuksessa analysoidaan katselmuskohteen energian käyttö, energiansäästö-potentiaali ja ehdotetaan konkreettisia säästötoimenpiteitä. Energiakatselmus-toiminta jakaantuu energiatehokkuuslaissa säädettyyn suurten yritysten pakolliseen katselmukseen ja vapaaehtoiseen, muita kuin suuria yrityksiä koskevaan katselmukseen. | Motivan ohjeiden mukaisesti toteutettuihin ja raportoituihin yritysten tai kiinteistöjen energiakatselmuksiin on saatavissa tukea TEMiltä. | Energiakatselmus (Motiva) |
| Materiaalikatselmus | Materiaalikatselmus on käytännön työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Katselmus soveltuu yrityksille, jotka haluavat apua oman materiaalitehokkuutensa parantamiseen ja hukan vähentämiseen. Katselmuksia tekevät monet konsultit. | Motivan ohjeiden mukaisesti toteutettuihin ja raportoituihin materiaalikatselmuksiin on saatavissa tukea. | Materiaalikatselmukset (Motiva) |
| Energiatehokkuus-sopimus | Ministeriöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen välisillä vapaaehtoisilla energiatehokkuus-sopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutusta eri toimialoilla. | Liittyneillä on mahdollisuus saada valtion tukea energiatehokkuus-investoinneilleen. Tukea haetaan Business Finlandilta. | Energiatehokkuus-sopimukset |
| Materiaalitehokkuus-sitoumus | Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteena on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli. Elintarvikeala on solminut Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen vuosille 2019-2021. Sitoumukseen voivat liittyä Elintarviketeollisuus ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Pakkausyhdistys ry:n jäsenet. | Materiaalitehokkuudella voidaan säästää kustannuksia, parantaa arvoketjun hallintaa, ja saavuttaa muita liiketoimintahyötyjä. | Materiaalitehokkuuden sitoumukset (Motiva) |
| Energianeuvonta | Alueelliset energianeuvojat antavat puolueetonta tietoa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisen keinoista (lämpöpumput, energian säästäminen, veden kulutus, energiatehokas rakentaminen, aurinkosähkö, aurinkolämpö, lämmitystavan valinta omaan kiinteistöön, energian päästöt tai joku muu energian tuotantoon, säästämiseen tai kulutukseen liittyvä asia). | Lista alueellisista energianeuvojista (Energiavirasto) | |
| Materiaalitori | Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. | Materiaalitorin antaa rahallisen arvon sivuvirralle tai ylijäämälle. Se tuo yhteen palveluntarjoajat, ostajat ja myyjät. | Materiaalitori |
| Toimialakohtaiset testit | The European Resource Efficiency Knowledge Centre (EREK) sivuilta löytyy englanninkielisiä testejä eri toimialoille, joilla voi testata mitä yritys voisi tehdä resurssitehokkuutensa parantamiseksi. | EREK | |
| Valonian tarkistuslista | Valonia on julkaissut tarkastuslistoja, joiden avulla yritys voi selvittää toimintansa keskeisimmät ympäristövaikutukset ja tehdä pohjan ympäristösuunnitelmalle. | Tarkistuslistat yrityksen ympäristönäkökohtien tunnistamiseen (Valonia) |
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoja |
|---|---|---|---|
| ISO 14001 | ISO 14001 on kansainvälinen organisaatioiden vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, jonka avulla se tunnistaa toimintansa, tuotteidensa ja palvelujensa välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset ja toimii suunnitelmallisesti päästöjen, jätteiden, energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. | Standardi perustuu PDCA-malliin (plan, do, check, act), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista. Standardin mukainen ympäristöjärjestelmä voidaan sertifioida. | ISO 14001 |
| EMAS | EMAS on ISO 14001 kaltainen ympäristöjärjestelmä, joka pohjautuu EU:n EMAS-asetukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista. EMAS asettaa ISO 14001:een verrattuna lisävaatimuksia järjestelmälle, joista näkyvin on julkinen raportointi ympäristöasioista. | EMASilla samat hyödyt kuin ISO14001:llä ja lisäksi korkeat oikeellisuusvaatimukset. Nämä tarkastaa organisaation toimialalle päteväksi todettu akkreditoitu taho vuosittain (pienten organisaatioiden osalta on mahdollisuus harvennettuun todentamiseen). | EMAS |
| ISO 50001 | ISO 50001 on kansainvälinen organisaatioiden vapaaehtoinen energiajärjestelmä, joka antaa vaatimukset energianhallinta-järjestelmän luomiseen, käyttöönottoon, ylläpitoon ja parantamiseen. Se tarjoaa järjestelmällisen menettelytavan energiasuoritteen ja energianhallinta-järjestelmän jatkuvaan parantamiseen. | Standardi perustuu PDCA-malliin (plan, do, check, act), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista. Standardin mukainen ympäristöjärjestelmä voidaan sertifioida. | ISO 50001 |
| ETJ, ETJ+ | Energiatehokkuus-järjestelmä (ETJ) on kansallinen järjestelmä energiatehokkuuden järjestelmälliseen parantamiseen ja johtamiseen. ISO 50001 -standardiin perustuva johtamisjärjestelmä sisältää tiukemmat vaatimukset energiatehokkuuden seuraamiselle ja mittaamiselle sekä tavoitteiden saavuttamisen seurannalle. | ETJ auttaa yritystä luomaan systemaattisen menettelyn energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseen. | EJT |
Seuranta ja vaikuttavuus
Seuranta tulee ottaa huomioon jo tavoitteita asetettaessa, sillä tavoitteet vaikuttavat seurannan laajuuteen. Seurannan vaatimuksia asettaessa tulee myös huomioida yrityksen valmiudet tietojen keräämiseen.
Vaatimukset voidaan asettaa esimerkiksi toiminnan vakiintumisasteen perusteella, jolloin verkostossa voi olla mukana monella tavalla ja seurannasta ei tule ylitsepääsemätöntä rasitetta. Esimerkiksi toiminnan alkuvaihe voi olla oppimista ja vertaistukea, toisin sanoen verkostoon liittyvä yritys voi kertoa omin sanoin minkälaista toimintaa yrityksissä on toteutettu verkoston tavoitteisiin liittyen.
Kehittyneemmissä seurantatavoissa arvioidaan/lasketaan toteutettujen toimien vaikutusta kasvihuonepäästöihin tai esimerkiksi yrityksen tulokseen.
Seurattavia asioita voivat muun muassa olla toteutettujen toimien lukumäärä ja arvioidut/lasketut vaikutukset päästöihin tai energiankulutukseen, tai kysely toiminnan vaikutuksista yrityksessä (taloudelliset säästöt, jätemäärä, raaka-aineiden kulutus jne.).
Toimintaa käynnistettäessä tulee sopia ja miettiä
Resurssit ja työnjako:
- Kuka tulee seuraamaan ja keräämään datan yrityksissä ja kuka hoitaa asiaa kunnassa.
Seurannan taso:
- Toiminnan seuranta tulee mitoittaa oikein toiminnan laajuuden suhteen.
Raportointi:
- Miten, minne ja millä aikataululla tiedot raportoidaan.
Seurannan hyödyt ja haasteet
Tietojen ja datan kerääminen voidaan usein kokea haastavaksi ja työlääksi, mutta toisaalta raportointi on ainoa keino seurata toiminnan vaikuttavuutta ja sitä ollaanko menossa oikeaan suuntaan.
Hyödyt ja motivointi seurantaan
- Seurantatiedon kerääminen on tärkeää toimien ohjaamisen kannalta.
- Tulosten hyödyntäminen viestinnässä ja uuden toiminnan suunnittelussa.
- Tuloksellisen toiminnan todentaminen yrityksen sisällä ja mahdollisille toiminnan rahoittajille.
Mahdollisia haasteita
- Datan saatavuus ja sen kerääminen. Onko tietoa olemassa yrityksessä ja onko henkilökunnalla valmiuksia sen oikeellisuuden arvioimiseen.
- Oikeiden mittarien löytäminen tavoitteen seuraamiseen.
- Tietojen keräämisen edellyttämä resurssi.
Viestintä
Yrityksen ilmastoteoista ja tavoitteista viestimällä yritys pystyy osoittamaan ympäristövastuullisuuttaan ja rakentamaan imagoaan. Jo nykyisistä toimista näkyvämmin viestiminen kertoo siitä, että yritys on ajan hermoilla. Asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöasioista.
Miksi
- Ulostulo laajemmalla rintamalla saa yleensä enemmän näkyvyyttä
- Luodaan myönteistä kuntakuvaa yhdessä
Mistä
- Asetetuista tavoitteista
- Toimista tai tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämisestä
- Vaatimuksista toimittajille ja yhteistyötahoille
- Osallistumisesta hankkeisiin tai verkostoihin
- Yrityksen sertifioiduista laatujärjestelmistä tai ympäristömerkeistä
- Myös ongelmista ja haasteista
Miten
- Yleistajuisesti ja konkretisoiden. Usein käytännön esimerkit tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista vaikutuksista kiinnostavat.
- Konkretisoi päästövähennysten suuruusluokka: mitä luvut tarkoittavat käytännössä?
Kenelle
- Asiakkaille ja kuntalaisille
- Yhteistyökumppaneille
- Henkilöstölle
- Medialle ja suurelle yleisölle
Millä kanavilla
- Verkoston omat kanavat (verkkosivut, some-kanavat)
- Kunnan tarjoamat kanavat (kunnan verkkosivut, some-kanavat, printtijulkaisut, ulkomainonta)
- Yritysten oman viestinnän ja markkinoinnin hyödyntäminen
- Yhteiset viestintäkampanjat (projektiluonteinen, rahoitusta mahdollista hakea myös ulkopuolelta)
- Uutiskirjeet
- Yhteinen alusta tai foorumi
