Kasvihuonekaasutaseiden laskentaperusteet

Alueellisen ilmastotyön tueksi tarkasteltiin kasvihuonekaasujen (KHK) päästöjä eri maankäyttömuodoille Manner-Suomen 18 maakunnassa. KHK-päästöt määritettiin viidelle maankäyttöluokalle: metsät, pellot, suot, sisävedet ja rakennetut alueet. Lisäksi arvioitin hiilen (C) sidonta metsiin kivennäismailla ja ojittamattomilla turvemailla. Rakennetuille alueille määritettiin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) vuosittaiset päästöt käyttäen FRES- ja ALas-malleja.

Metsän kasvun ja hiilitaseen laskentaan käytettiin PREBAS-mallia, jossa hyödynnettiin YASSO-mallin kivennäismaan orgaanisen aineen hajoamisen kuvausta. Mallien lisäksi käytettiin pinta-alaperusteisia päästökertoimia ojitettujen metsämaiden (CH4, N2O), viljelysmaiden (CO2), sisävesien (CH4, CO2), turvetuotantoalueiden sekä ojittamattomien soiden (CH4, CO2, N2O) vuosittaisten päästöjen määrittämiseen. 

Laskenta eroaa siltä osin virallisesta kansallisesta kasvihuonekaasuraportista, että metsäekosysteemiin sitoutuva hiili (CO2) arvioidaan prosessipohjaisen dynaamisen mallin (PREBAS) tuloksista, eikä puustotilastojen seurannasta. Puutuotteiden hiilivaraston muutokset eivät sisälly laskentaan. Toisena erona viralliseen raportointiin voi mainita, että vesistöjen ja ojittamattomien soiden päästöt sisältyvät laskelmiin. Toisaalta päästöjen laskentatapa noudattaa monen tekijän osalta virallisen kasvihuonekaasuraportoinnin menetelmiä ja käyttää virallisen raportoinnin ilmoittamia päästökertoimia, joskin tulosten koostaminen eroaa sen verran, etteivät tulokset ole identtisiä (ks.  Usein kysytyt kysymykset). 

Tämän laskennan arviot eivät ole vertailukelpoisia Hinku-laskennan tulosten kanssa. Päästöt huomioidaan siellä missä ne syntyvät, lisäksi päästökauppasektorin laitokset ja teollisuusprosessit ovat tässä mukana (ks.  Usein kysytyt kysymykset). 

Metsät

Tässä työssä metsätalousmaa sisältää ainoastaan metsämaan ja kitumaan. Joutomaa, metsätiet, varastot ja muu metsämaa eivät ole mukana laskennassa. Metsäekosysteemin hiilensidonta (CO2) laskettiin puiden ja aluskasvillisuuden nettoekosysteemituotantona, jossa yhteytyksessä ekosysteemiin sidotusta hiilestä vähennettiin kasvien hengityksessä ilmakehään vapautuva hiili. Metsien päästöihin laskettiin hakkuissa poistuva biomassa (CO2), hakkuutähteiden, kasvillisuuden tuottaman karikkeen ja maaperän orgaanisen aineen hajotuksessa vapautuva hiili (CO2), sekä metsäojitetun turvemaan maaperäpäästöt (CH4, CO2, N2O). Hiilitase on hiilensidonnan ja päästöjen summa. Metsä toimii hiilen nieluna, kun hiilitase on negatiivinen, ja lähteenä, kun hiilitase on positiivinen. Kivennäismailla metsien hiilitase laskettiin PREBAS-mallilla, johon Yasso-malli on kytketty. Metsäojitetuilla turvemailla käytettiin empiirisiä päästökertoimia. Laskuissa ei huomioitu pitkäaikaisiin puutuotteisiin sitoutunutta hiiltä. Ilmastolle oletettiin nykytilaa (2010–2020) vastaavat olosuhteet ja metsänkäsittelyn oletettiin noudattavat nykyisiä suosituksia. Metsien rakennetta kuvaavien muuttujien alkutilan arvot saatiin mallilaskelmiin monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin teemakartoista. Laskennan tulokset laskettiin yhteen maakunnittain sekä yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. 

Pellot

Peltojen maaperän CO2-päästöt laskettiin pinta-alakohtaisilla päästökertoimilla, erikseen kivennäis- ja turvemaille. Kivennäismaiden päästökerroin saatiin Yasso-mallin tulosten keskiarvona vuosille 2010–2020, erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Päästökertoimet saatiin kansallisesta kasvihuonekaasuraportista. Päästöt laskettiin yhteen maakunnittain sekä yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. 

Suot

Soiden päästöt tulevat turvetuotannosta (CH4, CO2, N2O) sekä ojittamattomien soiden maaperäpäästöistä (CH4, CO2, N2O). Ojitettujen turvemaiden päästöt sisältyvät metsien ja peltojen päästöarvioihin. Turvetuotannon päästöt laskettiin valtakunnallisesti Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä ja jaettiin alueellisesti FRES-mallin avulla 250 m x 250 m hilaan. Ojittamattomien soiden maaperäpäästöt laskettiin empiiristen päästökertoimien avulla erikseen neljälle suotyypille: aidot puustoiset korvet sekä aidot minerotrofiset rämeet; saranevat; meso-eutrofiset avosuot ja sekatyypit, sararämeet, ombro-oligotrofiset nevat; ombrotrofiset puustoiset ja vähäpuustoiset rämeet. Päästöt laskettiin yhteen ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan.  

Vesistöt

Vesistöjen päästöt laskettiin erikseen järville (CO2, CH4) ja jokiuomille (CO2). Laskennassa käytettiin empiirisiä päästökertoimia. Järvien päästöt laskettiin erikseen viidelle eri kokoluokalle ja jokien osalta huomioitiin neljä eri leveysluokkaa. Vesistöjen paikkatiedot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä uomarekisteristä, josta järvien sekä viittä metriä leveämpien uomien tiedot löytyvät polygoneina. Viittä metriä kapeammille uomille käytetiin viivatietoja. Kapeille uomille oletettiin keskileveydeksi 3,5 m. Päästöt laskettiin yhteen maakunnittain ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. 

Kosteikot

Kosteikkojen päästöt tulevat turvetuotannosta (CH4, CO2, N2O) sekä ojittamattomien soiden maaperäpäästöistä (CH4, CO2, N2O). Turvetuotannon päästöt laskettiin valtakunnallisesti Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä ja jaettiin alueellisesti FRES-mallin avulla 250 m x 250 m hilaan. Ojittamattomien soiden maaperäpäästöt laskettiin empiiristen päästökertoimien avulla erikseen neljälle suotyypille: aidot puustoiset korvet sekä aidot minerotrofiset rämeet; saranevat; meso-eutrofiset avosuot ja sekatyypit, sararämeet, ombro-oligotrofiset nevat; ombrotrofiset puustoiset ja vähäpuustoiset rämeet. Päästöt laskettiin yhteen ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan.

Tarkasteltavan alueen keskimääräinen nettopäästöjen intensiteetti on piirretty katkoviivana vaakatasoon. Hiilinegatiivisen alueen keskimääräinen nettopäästöintensiteetti näkyy pystyakselin nollatason alapuolella.

Rakennetut alueet

Rakennettujen alueiden päästöt (metaani CH4, hiilidioksidi CO2, dityppioksidi N2O) ovat peräisin poltto- ja teollisuusprosesseista sekä jätteiden käsittelystä. Päästöt saatiin FRES-mallista, YLVA-tietokannasta sekä ALas-mallista. Yksittäisten suurten laitosten päästöt saatiin kunnittain ja laskettiin yhteen maakunnittain. Liikenteen, työkoneiden ja muiden kuljetusten, jätteiden käsittelyn sekä asuinrakennusten lämmityksen ja puun pienpolton päästöt saatiin FRES-mallista 250 m x 250 m resoluutiossa ja laskettiin yhteen maakunnittain. Rakennettujen alueiden päästölaskentaan sisältyvät myös maatalouden kotieläintuotannon ja peltoviljelyn päästöt sekä turvetuotannon päästöt.