Päästökehityksen skenaariotyökalu
Suomen ympäristökeskus on toteuttanut ALas-laskentajärjestelmään perustuvan skenaariotyökalun (ALasSken), jolla voidaan muodostaa kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita perustuen kunkin kunnan nykyhetken päästötilanteeseen sekä erilaisiin päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin. Työkalua kehitetään kuntien ilmastosuunnitelmien laadinnan tueksi.
Tutustu työkaluun tarkemmin
Usein kysytyt kysymykset
Mitä kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalulla voidaan tehdä?
Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalulla voidaan tehdä päästökehityksen skenaarioita kunnille. Työkalu muodostaa automaattisesti kaikille kunnille perusskenaarion, joka pohjautuu kunkin kunnan nykyhetken päästötilanteeseen sekä erilaisiin oletuksiin päästöihin vaikuttavista tekijöistä ja toimenpiteistä. Käyttäjä voi muodostaa omia päästöskenaariota muuttamalla perusskenaarion mukaisia lähtöoletuksia eri päästösektoreilla tai arvioimalla erilaisten päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutuksia koko kunnan alueen päästöihin.
Mitä päästöjä kuntien päästöskenaariotyökalu sisältää?
Päästöskenaariotyökalu sisältää taakanjakosektorille kuuluvat, kuntien käyttöperusteiset, Hinku-laskentamenetelmällä lasketut kasvihuonekaasupäästöt. Päästötiedot ovat peräisin kuntien ja alueiden käyttöperusteisten päästöjen laskentajärjestelmästä, ja ne kattavat kaikki samat päästösektorit.
Miten skenaariotyökalun tuloksia voidaan hyödyntää?
Tuloksia voidaan hyödyntää asetettaessa kunnan päästövähennystavoitteita ja arvioitaessa, mitä toimenpiteitä ja missä laajuudessa tavoitteen saavuttaminen vaatii. Lisäksi voidaan arvioida yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin. Tekemällä erilaisia skenaarioita on mahdollista arvioida erilaisten toimenpideyhdistelmien vaikutuksia ja vertailla niitä toisiinsa.
Mikä on perusskenaario?
Perusskenaariossa on määritelty, miten yleinen markkinakehitys sekä voimassa olevat, kansalliset politiikkatoimet ja lainsäädäntö vaikuttavat kuntien päästöihin.
Perusskenaariossa kaikille päästösektoreille on hahmoteltu maltillinen tavoitevuoden päästöennuste. Skenaariotyökalun menetelmäkuvauksessa on kerrottu perusskenaarion laskennassa käytetyt oletukset päästösektoreittain.
Voiko skenaariotyökalulla tehdä tarkasteluja maakuntatasolla?
Ei voi. Tarkasteluja on mahdollista tehdä vain yksittäisen kunnan tasolla.
Voiko skenaariotyökalulla tarkastella laskennallisten päästöhyvitysten vaikutuksia kunnan kasvihuonekaasupäästöihin?
Kyllä voi. Työkalulla voi tarkastella uudesta tuulivoimantuotannosta, verkkoon kytketyillä aurinkopaneeleilla tai biokaasulla tuotetun sähkön määrästä, muuhun käyttöön tuotetusta biokaasusta ja maankäyttösektorin päästöjä vähentävistä toimenpiteistä saatavia päästöhyvityksiä.
Laskentaperiaatteet
Työkalu perustuu Syken laskemiin alueellisiin käyttöperäisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Työkalun kuntakohtaisia lähtöaineistoja päivitetään vuosittain, jolloin myös perusskenaarion laskentaoletukset arvioidaan käytettävissä olevan uuden tiedon pohjalta uudelleen.
ALasSken 1.1 sisältää ALas-laskentajärjestelmän mukaiset päästösektorit, joista rakennusten energiankulutukseen liittyvien sektoreiden, tieliikenteen sekä maatalouden päästöjen tarkastelu on yksityiskohtaisinta. Työkalun sisältöä kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
Menetelmäkuvaus
Skenaariotyökalun menetelmäkuvaukseen sisältyvät perusskenaarion lähtökohtien ja keskeisten oletusten määrittelyt sektoreittain. Menetelmäkuvaus sisältää esimerkkejä, jotka on laskettu valtaosin jaksolle 2018–2030, mutta suunnittelutyökalu on käytettävissä niin, että perusskenaarion mukainen kehitys voidaan laskea vapaasti valittavalle tavoitevuodelle vuoteen 2050 saakka. Kehityksen katsotaan tällöin olevan pääosin lineaarista, tai joiltain osin kiihtyvää tai hidastuvaa, mikäli aineistoista löytyy tälle perusteita.
Menetelmäkuvauksessa avataan myös tavoiteskenaarioiden laskentaperusteet. Lisäksi annetaan esimerkkejä perusskenaariota enemmän päästöjä vähentävistä kehityspoluista ja niihin tarvittavista ilmastotoimenpiteistä.