Luonnonvarakeskus
Suometsien ja turvepeltojen päästöt tarkasteluun
Maankäyttösektorilla turvemaiden maaperä on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Luonnonvarakeskuksessa testattiin päästövähennyskeinoja ojitetuissa suometsissä ja turvepelloilla.
Suometsissä kokeiltiin metsänkasvatusta, joissa vältetään avohakkuita kasvattamalla metsää jatkuvapeitteisenä, mikä mahdollistaa aiempaa korkeamman vedenpinnan tason
turvemaassa. Tutkimuksessa mitattiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden vaikutuksia turpeen kasvihuonekaasupäästöihin runsasravinteisilla ja kuusivaltaisilla, metsätalouskäyttöön ojitetuilla kasvupaikoilla. Ne ovat puuntuotannon kannalta tärkeitä, mutta ojituksen vuoksi maaperä on nykyisellään suuri päästölähde, ja avohakkuun
myötä päästöt edelleen kasvaisivat. Kokeiluissa selvisi, että poimintahakkuun jälkeen vedenpinta nousi aikaisempaa korkeammalle, mikä hillitsi turpeen hajoamista ja kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt olivat poimintahakkuun jälkeen selvästi pienemmät kuin avohakkuun jälkeiset päästöt. Tutkimuksen mukaan siirtymällä runsasravinteisissa korpikuusikoissa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen voidaan vähentää talousmetsän ilmastopäästöjä ja vahvistaa metsien hiilinielua.
Metsänomistajien keskuudessa kiinnostus uusia menetelmiä kohtaan on ollut suurta, mutta siirtyminen laajemmassa mitassa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen vaatisi vielä kannustejärjestelmien muuttamista sekä metsänomistajien ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta.
Kosteikkoviljelystä turvepeltojen tulevaisuus?
Turvemailla sijaitsevilla pelloilla tarkasteltiin mahdollisuuksia käyttää peltoja tavallista märemmissä olosuhteissa ja kehitettiin siihen sopivia viljelymenetelmiä. Ilmastopäästöt pienenivät tutkimuksen koealoilla vedenpinnan tasoa nostamalla. Kosteikkoviljelyn suosio on kuitenkin edelleen vähäistä, sillä siihen ei ole riittäviä kannustimia ja viljelyssä tuotettujen
biomassojen (esim. ruokohelpi, järviruoko ja osmankäämi) kysyntä on ollut toistaiseksi pientä.
Hankkeessa tuotettiin myös ohjeistusta turvemaiden ilmastoviisaille viljely- ja hoitokäytännöille sekä tuettiin kosteikkoviljelmien perustamista ja tutkimusta eri puolilla
Suomea liitännäishankkeiden avulla.
