Tekniset hiilinielut

Pitkällä aikavälillä Suomen ilmastolain (423/2022) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen tase tulisi olla negatiivinen, jolloin hiilinielujen tulee olla suurempia kuin päästöjen. Hiilidioksidin talteenotto bioenergian prosesseista tai suoraan ilmakehästä voi auttaa tavoitteen saavuttamisessa (Tynkkynen & Landström, 2023).  

Bioenergian käyttö on kasvusuunnassa, ja Suomella on merkittävää BECCUS (bioenergy with carbon capture, utilisation and storage) potentiaalia (Koljonen ym. 2024; Kujanpää ym. 2023a; Arasto ym. 2024). Biomassan pyrolyysi biohiileksi tarjoaa edullisen vaihtoehdon negatiivisille päästöille, mutta kilpailu kestävästä biomassasta on haaste (Kujanpää ym. 2023b).

Hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta (DAC) on kalliimpi vaihtoehto, vaikkakin Suomen edullinen sähköntuotanto madaltaa käytönaikaisia kustannuksia (Kujanpää ym. 2023b; Lux ym. 2023). DAC-teknologia voisi olla taloudellisesti kannattavampaa, jos hiilidioksidi hyödynnetään paikan päällä sen sijaan, että se kuljetettaisiin Pohjanmerelle pitkäaikaiseen geologiseen varastoon.  

Paikallisten negatiivisten päästöjen roolia ja kustannustehokkuutta on tärkeä tutkia, sillä kansainvälinen kilpailu hiilidioksidin geologisesta varastokapasiteetista voi rajoittaa Suomelle käytettävissä olevaa kapasiteettia ja täten sitä kautta tuotettavia negatiivisia päästöjä. Hiilidioksidin hyötykäyttö (CCU; carbon capture and utilisation) ja sitominen tuotteisiin ja mineraaleihin voisivat olla toimivia paikallisia ratkaisuja (Kujanpää ym. 2023b).

Sähköpolttoaineiden tuottaminen kaapatusta hiilidioksidista voi auttaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi liikenteessä, vaikka ne eivät luokaan laskennallisesti negatiivisia päästöjä. Pitkällä aikavälillä geologisen varastokapasiteetin kasvaessa hiilidioksidi voidaan ohjata varastoon negatiivisten päästöjen tuottamiseksi.  

Hiilidioksidin talteenoton käyttöä ja sen vaikutusta Suomen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä tutkitaan energiajärjestelmämallinnuksen avulla. Käyttäen Pan-European TIMES-VTT (PET-VTT) –mallia, laadimme pitkän aikavälin skenaarioita Suomelle vuoteen 2050 asti, joissa huomioimme laajan portfolion potentiaalisia negatiivisia päästöteknologioita. Lisäksi tutkimme, kuinka geologisen varaston lähivuosikymmenen rajoitteet vaikuttaisivat hiilidioksidin talteenottoon Suomessa. Tutkimustulosten valmistuminen ajoittuu vuoden 2025 loppuun. 

Julkaisuja

Arasto, A., Kohl, J., Kujanpää, L., Lehto, J., Lehtonen, J., Lintunen, J., & Mäkikouri, S. (2024). Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille. VTT Technical Research Centre of Finland.(siirryt toiseen palveluun)  

Koljonen, T., Lehtilä, A., Honkatukia, J. & Markkanen, J. (2022). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutusarviot: Hiilineutraali Suomi 2035 (HIISI) – jatkoselvitys. VTT Technical Research Centre of Finland.(siirryt toiseen palveluun)   

Kujanpää, L., Koponen, K., Linjala, O., Mäkikouri, S., & Arasto, A. (2023a) Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet ja niiden edistäminen Suomessa. Suomen Ilmastopaneelin raportti 5/2023. Suomen Ilmastopaneeli. ISBN 978-952-7457-28-3.(siirryt toiseen palveluun) 

Kujanpää, L., Reznichenko, A., Saastamoinen, H., Mäkikouri, S., Soimakallio, S., Tynkkynen, O., Lehtonen, J., Wirtanen, T., Linjala, O., Similä, L., Keränen, J., Salo, E., Elfving, J. & Koponen, K. (2023b). Carbon dioxide use and removal: Prospects and policies. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2023:19.(siirryt toiseen palveluun) 

Lux, B., Schneck, N., Pfluger, B., Männer, W. & Sensfuß, F. (2023). Potentials of direct air capture and storage in a greenhouse gas-neutral European energy system. Energy Strategy Reviews 45 101012.(siirryt toiseen palveluun)  

Tynkkynen, O. & Landström, M. (2023). Miinuspäästöt – Mitä negatiivisten päästöjen tekniikat ovat ja miksi niitä tarvitaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Sitran työpaperi 26.1.2023. (siirryt toiseen palveluun)