Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä
Tämä opas auttaa maankäyttösektorin paikallisten ilmastotoimien suunnittelussa.
Maankäyttösektorin päästöt ja nielut ovat tärkeitä maapallon hiilitaseessa. Suomen ilmastolaissa (423/2022) on asetettu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Sen saavuttaminen edellyttää, että onnistutaan vähentämään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja merkittävästi nykyisestä.
Kansallinen hiilineutraaliustavoite voi toteutua, jos merkittävä osa maanomistajista toteuttaa päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä toimia maillaan. Kuntien ilmastotavoitteet ja toimet voivat merkittävästi edistää tätä kehitystä. Samalla voidaan tukea luontotavoitteiden saavuttamista.
Tähän Kuntanielu-hankkeessa laadittuun oppaaseen on koottu käytännön tietoa ja suuntaviivoja paikallisten ilmastotoimien suunnitteluun. Tälle sivustolle on koottu oppaan keskeisintä sisältöä tiivistetysti. Laajemmat kuvaukset ja lisätietoja löytyy oppaasta:
Maankäyttösektorin rooli kuntien ilmastotyössä
Kunnalle luonteva ilmastotyön lähtökohta on, että kunta edistää toimillaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Silloin kunnan ilmastotoimien tulokset huomioidaan kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa ja raportoinnissa EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle.
Alueellisen hiilineutraaliuden määritelmänä on tasapaino kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen välillä. Maankäyttösektori ja teknologiset nielut tarjoavat keinon muodostaa tasapaino kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen välille.
Asettaakseen hiilineutraaliustavoitteen kunnan tulee selvittää mahdollisuudet ja edellytykset lisätä nieluja ja vähentää päästöjä maankäytösektorilla. Käyttöperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä tuotetaan jo säännöllisesti yhtenäisin menetelmin laskettuja kuntakohtaisia arvioita.
Maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä kattavaa kuntakohtaista tietoa, jota voisi käyttää lähtötietona suunnittelussa, mutta monet kunnat ovat tilanneet arvioita alueensa nieluista. Maakunnalliset arviot nielujen kehityksestä antavat kunnille vertailukohtia.
Maankäyttösektorin ilmastotyön askeleet
Seuraavat askeleet luovat kunnalle perustan maankäyttösektorin ilmastotyön johdonmukaiselle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Klikkaamalla askelmia saat tietoa kunkin askeleen keskeisistä lähtökohdista ja sisällöstä.
1. Lähtökohdat ja perusura
- Maankäyttösektorin toimet ovat tärkeä osa kunnan ilmasto- ja luontotyötä.
- Maankäyttösektorin toimien suunnitelmallinen toteuttaminen käynnistyy selvittämällä sektorin kasvihuonekaasutase eli nykyiset nielut ja päästöt ja hahmottamalla kehityksen todennäköinen perusura eli päästöjen ja nielujen kehityspolku, joka muodostuisi ilman uusia ilmastotoimia tai linjauksia.
- Kunnan tulee varmistaa, että kasvihuonekaasujen taselaskelmat tehdään ja raportoidaan avoimesti siten, että on mahdollista tarkastella aineistoja ja lähtöoletuksia sekä tarvittaessa toistaa seurannassa laskelmat samoin oletuksin.
- Eri metsänkäyttöskenaarioilla tehdyt laskelmat osoittavat metsänhoidon ja varsinkin hakkuutason suuren merkityksen nielujen tasolle ja kehitykselle. Kuntien omistamien metsien toimet vaikuttavat harvoin merkittävästi koko kunnan nielukehitykseen, mutta toimet voivat esimerkillään innostaa ja ohjata muita maanomistajia.
2. Mahdollisten toimien kartoitus
- Kunnalla on maankäytön ohjauksessa monta eri roolia ja vaikuttamiskeinoa. Ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että eri keinoja käytetään johdonmukaisesti ja toisiaan tukevasti.
- Eri toimien vaikutukset nielukehitykseen tai maankäytön päästöihin vaihtelevat huomattavasti. Vaikuttavimpien toimien tunnistamiseksi tulee tarkastella paikallisia olosuhteita ja toteuttamismahdollisuuksia.
- Ekologisen kompensaation keinot ja laajemmat luonnon monimuotoisuutta tukevat toimet ovat osin erilaisia kuin ilmastotoimet, mutta on hyödyllistä tarkastella mahdollisia luontohyötyjä rinnakkain ilmastotoimien tavoitteiden kanssa.
- EU:n asetus (EU) 2024/3012 (eur-lex.europa.eu), sertifiointikehyksen perustamisesta pysyvää hiilenpoistoa, hiiliviljelyä ja hiilen varastointia tuotteisiin koskien, voi luoda uusia mahdollisuuksia toteuttaa ja rahoittaa maankäyttösektorin ilmastotoimia.
3. Toimien budjetointi ja rahoitus
- Kunta voi toimia rahoittajana, rahoituksen hakijana ja edunsaajana tai rahoituksen kokoajana. Olennaista on, että toiminta on kaikissa olosuhteissa avointa ja että erikseen rahoitettavat toimet ovat lisäisiä lainsäädännön vaatimuksiin verrattuna.
- Maankäyttösektorin toimien rahoitukselle on monia potentiaalisia lähteitä.
- Kuntien kannattaa tarkastella alueellaan eri toimien kustannusvaikuttavuutta ilmastotoimien priorisoimiseksi ja kustannustehokkaimpien ja helpoimmin toteutettavien toimien tunnistamiseksi.
- Ennen maankäyttösektorin tavoitteiden asettamista kannattaa kartoittaa laajasti yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa realististen ja mahdollisimman vaikuttavien ilmasto- ja luontotavoitteita tukevien toimien toteuttamiseksi.
- Yritykset voivat edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista tukemalla kunnassa yhdessä sovittuja ja käynnistettyjä toimia.
4. Tavoitteiden asettaminen
- Maankäyttösektorin toimet ovat monen kunnan ilmastotyössä vielä hyödyntämättä.
- Kansallinen edelläkävijä toteuttaa Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista varmistavia toimia.
- Kunnan, joka haluaa kirittää Suomen ja muiden maiden ilmastotavoitteita, tulee kyetä esittämään, että sen toimet vievät selvästi pidemmälle kuin mihin kansalliset ilmastotavoitteet ja -toimet yltävät,
- Tavoitteiden asettamisessa ilmastotyötä tekevän kunnan tulee huomioida alueensa maankäyttösektorin kehityksen arvioitu perusura (nykyisillä toimilla saavutettava kehitys), ja varmistaa, että kunnassa toteutetaan nieluja vahvistavia ja maankäyttösektorin päästöjä vähentäviä toimia enemmän kuin perusurassa.
- Kunta voi kiteyttää ilmastotyönsä väittämiksi, jotka ilmaisevat tavoitteiden ja toimien kunnianhimon tason. Tasosta riippumatta väittämien tulee olla totuudenmukaisia ja todennettavissa tieteelliseen tietoon perustuen.
- Kunta voi toteuttaa toimia myös muiden kuntien alueella ja sopia eri osapuolten kanssa siitä, miten saavutettavat päästövähennykset ja nielulisäykset otetaan huomioon osallistuvien kuntien kasvihuonekaasutaselaskelmissa.
5. Seuranta ja dokumentointi
- Kunnan tulee seurata ilmastotoimien etenemistä ja vaikutuksia sekä raportoida niistä säännöllisesti. Tämä auttaa varmistamaan, että toimet etenevät suunnitellusti ja tuottavat odotettuja tuloksia.
- Seurannassa on olennaista noudattaa niitä periaatteita ja sääntöjä, jotka ohjaavat kansallista kasvihuonekaasuinventaariota. Näin vertailukelpoisuus kuntien välillä säilyy ja kuntien yhteenlaskettu tulos kertoo Suomen kasvihuonekaasutaseen kehityksestä.
Sanasto
Ekologinen kompensaatio
Eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittäminen pa-rantamalla eliölajien ja luontotyyppien tilaa heikennysalueen ulkopuolella, kun heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallis-tettu heikennysalueella. [ecological compensation/biodiversity offsetting; ekologisk kompensation]
DNSH-periaate
Ei merkittävää haittaa eli DNSH (Do no significant harm) -periaate on EU:n luokittelu- eli taksonomiajärjestelmä toiminnan ympäristökestävyyden varmistamiseksi. Periaatetta sovelletaan erityisesti kestävän rahoituksen ja elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden sääntelyssä [do no signi-ficant harm (DNSH principle); orsaka inte betydande skada (DNSH-principen)]
Hierarkiaperiaate
Hyvien käytäntöjen mukainen etenemisjärjestys, jonka mukaan päästöt tai muut haitat tulisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään, toissijaisesti vähentä-mään tai lievittämään, ja viimeisenä hyvittämään tai kumoamaan. [princi-ple of hierarchy; hierarkiprincipen]
Hiilenpoiston yksikkö
EU:n hiilenpoistoja koskevan unionin sertifiointikehyksen (2022/0394 (COD)) mukaisesti määritettävä ja todennettava hiilidioksidiekvivalentti-tonnin suuruinen hillintätulos. Huom! Tekstiä ja terminologiaa ei ole vielä viimeistelty oikeudellisesti ja kielellisesti tämän oppaan valmistuessa, joten määritelmä voi vielä muuttua. (ks. myös ilmastoyksikkö) [carbon removal unit, see also carbon credit; se även koldioxidupptagsenhet]
Hiilinegatiivisuus
Esimerkiksi hillintätoimen, tuotteen, yrityksen, kunnan tai valtion netto-vaikutus, joka poistaa hiiltä ilmakehästä. Vastineena käytetään joskus termiä ilmastopositiivisuus [carbon negative; kolnegativ]
Hiilineutraalius
Yleisesti: kasvihuonekaasupäästöjä aiheutetaan korkeintaan sen verran kuin niitä poistuu ilmakehästä nieluihin määrätyllä maantieteellisellä alu-eella tiettynä aikajaksona (yleensä vuodessa). Joskus hiilineutraalius raja-taan pelkästään hiilidioksidipäästöihin ja hiilinieluihin (ks. myös nettonol-la)
[carbon neutrality, see also net zero, kolneutralitet, se även netto noll]
Hiilinielu
Hiilivaraston kasvu. Voidaan tarkastella erikseen puuston, lahopuuston ja maaperän hiilivarastojen muutoksia tai koko ekosysteemin hiilivaraston muutosta esimerkiksi vuoden mittaisin tarkastelujaksoin. [carbon sink; kolsänka]
Hiilipäästö
Hiilen siirtyminen fossiilisista esiintymistä tai muusta hiilivarastosta (kuten maaperästä tai kasvillisuudesta) ilmakehään. [carbon emission; ko-lutsläpp]
Hiilitase Aikayksikköä (esim. vuosi) kohden laadittu laskelma tietyn alueen hiilidiok-sidipäästöistä ja nieluista sekä niiden välisestä erotuksesta. Positiivinen ta-se tarkoittaa, että nielut > päästöt, negatiivinen tase, että nielut < päästöt [carbon balance; kolbalans]
Hiilivarasto
Tässä oppaassa käsitellään ensisijaisesti niitä ekosysteemien hiilivarastoja, joissa hiili on varastoituneena maaperään ja kasvillisuuteen. Esimerkiksi vanhassa metsässä kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto on tyypillisesti suuri, kun taas nuoressa metsässä se on pieni. [carbon stock (in ecosys-tem); kollager (i ekosystem)]
Hiilivarasto (tuotteet)
Puutuotteisiin varastoidun hiilen määrä. Puutuotteiden hiilivaraston muu-toksia seurataan vuosittain maan sahatavaran ja puulevyjen sekä paperi- ja kartonkituotteiden tyypillisten puoliintumisaikojen perusteella.
[carbon stock (in products); kollager (i produkter)]
Hiilivuoto
Toimen aiheuttama kasvu hiilipäästöissä toimen ulkopuolisilla alueilla. [carbon leakage, kolläckage]
Hillintätoimi
Toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilinielua (eli kasvattaa hiilivaras-toa) [mitigation action; åtgärd för att begränsa klimatförändringar]
Hillintätulos
Hillintätoimien myötä saavutettu ja toteutunut kasvihuonekaasujen pääs-tövähennys tai hiilinielu. Hillintätulos lasketaan perusuran eli tyypillisen toiminnan ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotuk-sena. Hillintätulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2e) [mitigation outcome; resultat av åtgärder för att begränsa klimatförän-dringar]
Ilmastoyksikkö
Hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen hillintätulos, joka on sertifioitu sertifiointiohjelmassa ja täyttää minimikriteerit. [carbon credit; kol-dioxidkredit, utsläppsminskningsenhet]
Ilmastoväittämä
Kunnan, yrityksen tai muun organisaation käyttämä ilmaisu ilmastotoi-mien vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin ja/tai hiilinieluihin tai ase-tettuihin tavoitteisiin. Väittämän tueksi on löydyttävä tutkittua tietoa vai-kutusten todentamiseksi. Suomalaisessa keskustelussa ilmastoväittämät jaetaan kansallisiin ilmastotukiväittämiin [national contribution claim] ja kumoutumisväittämiin [offsetting claim] sen mukaan, kohdentuvatko ne valtion ilmastotavoitteisiin vai organisaation omiin tavoitteisiin. [climate claim; klimatpåstående]
Kaksoislaskenta
Saman hillintätuloksen laskemista useampaan kertaan. Voi toteutua, jos samaa yksikköä käytetään useampaan kertaan tai jos samaa hillintätulosta lasketaan sekä isäntämaan tavoitteen täyttämiseen että vapaaehtoisen kompensaation ostajalle tiettyjen päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen [double counting; dubbelräkning]
Kansallinen ilmastotukiväittämä
Väittämän esittäjä on vauhdittanut jonkin maan kansallisia ilmastotavoit-teita ostamalla minimikriteerit täyttäviä ilmastoyksiköitä. Ilmastotukiväit-tämän esittäjä ei laske yksiköiden hillintätuloksia omien päästöjensä ilmas-tovaikutuksen kumoamiseen [national contribution claim; ett påstående om stöd för nationella klimatmål]
Kasvihuonekaasuinventaario
Kunkin valtion alueella syntyvien khk-päästöjen ja -poistumien vuosittai-nen inventaariolaskenta toteutetaan IPCC:n menetelmäohjeiden ja kan-sainvälisten ilmastosopimusten mukaisesti. Tulokset kootaan määrämuo-toisiin taulukoihin ja kansalliseen inventaarioraporttiin ja toimitetaan vuo-sittain EU:n komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. [greenhouse gas in-ventory; växthusgasinventering]
Kasvihuonekaasutase
Aikayksikköä kohden laadittu laskelma tietyn alueen hiilidioksidiekvivalent-teina lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä, nieluista sekä niiden välises-tä erotuksesta. Positiivinen tase tarkoittaa, että nielut > päästöt, negatiivi-nen tase, että nielut < päästöt [greenhouse gas balance; växthusgasba-lans]
Kumoutumisväittämä
Tuotteen, yrityksen tai muun organisaation päästöistä aiheutuvan ilmas-tohaitan kumoaminen ostamalla minimikriteerit täyttäviä ilmastoyksiköitä, joita ei lasketa minkään maan ilmastotavoitteen seurantaan ja tilipitoon. Kumoutumisväittämä voi kattaa päästöt joko osittain tai kokonaan. Jos kaikki päästöt kumotaan, voi kumoutumisväittämää nimittää myös hiili-neutraaliusväittämäksi. [offset claim, påstående om uppvägning av uts-läpp]
Lisäisyys
Toimi eikä sen ilmastovaikutus olisi toteutunut ilman päästöjen hyvitys-hankkeen antamaa erillistä tukea. Toiminta ei olisi ollut myöskään talou-dellisesti kannattavaa eikä lakisääteistä (taloudellinen/sääntelyllinen lisäi-syys). Lisäisyyden arvioidaan suhteessa perusuraan. Ekologisten kompen-saatioiden osalta lisäisiä ovat toimenpiteet, joihin ei ole velvollisuutta lain-säädäntöön tai muuhun velvoitteeseen perustuen (LSL 99 §) [additionality; additionalitet]
Luonnonarvohehtaari
Tarkoittaa kompensaatioasetuksen 1 §:n mukaan luonnonarvovastaavuu-den arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonar-voa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verratta-vassa tilassa olevaa aluetta. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla eli mikäli tietyn luontotyypin esiintymän tila olisi laadultaan heikentynyt esimerkiksi puoleen luonnonti-laisesta, yhden hehtaarin laajuinen esiintymä olisi 0,5 luonnonarvoheh-taaria.
[natural value hectare, hektar med naturvärden]
Maankäyttösektori
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan ensisijaisesti niitä toimintoja, joita kas-vihuonekaasuseurannassa on luokiteltu maankäyttöön, maankäytön muu-toksiin ja metsätalouteen (Land Use, Land Use Change and Forestry, LU-LUCF). Sektorilla tarkasteltavia maankäyttöluokkia ovat metsämaa, vilje-lysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu alue ja puutuotteet.
[land use sector; markanvändningssektorn]
Nettonielu
Hiilivarasto kasvaa eli tarkasteltavaan systeemiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin sitä sieltä poistuu. Ekosysteemissä hiiltä sitoutuu kasvien yhteytykses-sä ja sitä poistuu erityisesti maaperän ja kasvillisuuden hengityksessä (eli hajoamistoiminnassa) ja korjattavan biomassan mukana hakkuissa (met-sissä) tai sadonkorjuussa (pelloilla). (ks. myös hiilinielu) [net sink; net-tosänka]
Nettonolla
Hiilineutraaliuden lisäksi edellyttää myös muiden kasvihuonekaasupäästö-jen huomioimista koko arvoketjussa sekä kaikkien päästöjen kumoamista siten, että ihmistoiminta ei lisää ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuk-sia. [net zero emission; nettonollutsläpp]
Perusura
Skenaario siitä, miten päästöt tai nielut olisivat kehittyneet ilman arvioita-vaa hillintätoimea. [baseline (reference) scenario; referensscenario]
Pysyvyys Hillintätuloksen tulisi olla pysyvä eli ajan mittaan peruuntumaton. Mikäli pysyvyys on epävarmaa, hillintätuloksen peruuntumisen riski on huomioi-tava ja minimoitava. [permanence; permanens]
Päästöjen kumoaminen (”päästökompensaatio”)
Toiminta, jossa organisaatio hyvittää aiheuttami-aan päästöjä toimintansa ulkopuolelta ostetuilla ilmastoyksiköillä, joita ei lasketa niitä tuottaneen ilmastotoimen kotimaan ilmastotavoitteisiin mu-kaan ja ovat näin ollen lisäisiä suhteessa maan asettamiin tavoitteisiin ja päätettyihin toimiin nähden. [carbon/climate offsetting; utsläppskompen-sation, klimatkompensation]
Päästökompensaatio
Vielä usein käytetty yleiskäsite rahallisesta hyvityksestä, jolla pyritään ku-moamaan aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset rahoitta-malla päästöjen vähentämistoimia toisaalla. Tässä oppaassa käytetään asiasta käsitettä Päästöjen kumoaminen. [emissions´ compensation; utt-läpskompensation]
Päästövähennys
Yleiskäsite hillintätoimen tuloksesta, joka yleensä mitataan hiilidioksi-diekvivalenttitonneissa. Päästövähennyksen ei tarvitse olla sertifioitu. Yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua päästövähennystä kut-sutaan ilmastoyksiköiksi. [emission reduction, mitigation result; utsläpps-minskning, resultat av klimatåtgärd]
Vapaaehtoiset hiilimarkkinat
Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta voi ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen organisaatioiden, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. [voluntary carbon market; frivillig koldioxidmarknad]
