3. Toimien budjetointi ja rahoitus
- Kunta voi toimia rahoittajana, rahoituksen hakijana ja edunsaajana tai rahoituksen kokoajana. Olennaista on, että toiminta on kaikissa olosuhteissa avointa ja että erikseen rahoitettavat toimet ovat lisäisiä lainsäädännön vaatimuksiin verrattuna.
- Maankäyttösektorin toimien rahoitukselle on monia potentiaalisia lähteitä.
- Kuntien kannattaa tarkastella alueellaan eri toimien kustannusvaikuttavuutta ilmastotoimien priorisoimiseksi ja kustannustehokkaimpien ja helpoimmin toteutettavien toimien tunnistamiseksi.
- Ennen maankäyttösektorin tavoitteiden asettamista kannattaa kartoittaa laajasti yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa realististen ja mahdollisimman vaikuttavien ilmasto- ja luontotavoitteita tukevien toimien toteuttamiseksi.
- Yritykset voivat edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista tukemalla kunnassa yhdessä sovittuja ja käynnistettyjä toimia.
Maankäyttösektorin ilmastotoimet kunnan budjetissa
Kunnan talous- ja rahoitusohjauksen tehtävät kattavat useita osa-alueita kuten taloudellisten resurssien hallinnan, budjetoinnin, investoinnit ja taloudellisen suunnittelun. Talous- ja rahoitusohjauksen tehtävät vaikuttavat suoraan kunnan kykyyn edistää kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmastotavoitteiden kannalta tärkeää on muuttaa ilmastosuunnitelmien tavoitteet konkreettisiksi, rahoitetuiksi ja mitattaviksi toimiksi.
Kuntien ilmastobudjetointi on prosessi, jossa kunnat integroivat ilmastotavoitteet ja -toimet talousarvioonsa ja taloussuunnitelmaansa. Tavoitteena on varmistaa, että kuntien taloudellinen suunnittelu ja päätöksenteko tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastobudjetoinnilla voidaan myös vaikuttaa kunnan hiilinielujen kehitykseen sisällyttämällä niiden vahvistamiseen tähtäävät toimet talousarvioprosessiin. Ilmastobudjetoinnin keskeiset osatehtävät perustuvat ilmastotoimien yleiseen suunnitteluun:
- Ilmastotavoitteiden asettaminen: Kunnat asettavat konkreettisia ja mitattavissa olevia ilmastotavoitteita, kuten päästövähennystavoitteita tietyille aikajaksoille.
- Ilmastotoimien määrittäminen: Kunnat määrittelevät toimet, joilla ilmastotavoitteet saavutetaan. Näitä voivat olla esimerkiksi energiatehokkuusinvestoinnit, uusiutuvan energian käyttö, liikenteen päästöjen vähentäminen, jätteiden kierrätyksen tehostaminen, maankäyttösektorin päästöjen vähentäminen sekä nielujen vahvistaminen.
- Taloudellinen arviointi: Kunnat arvioivat ilmastotoimien kustannukset ja vaikutukset. Tämä sisältää investointien, käyttökustannusten ja mahdollisten säästöjen laskemisen.
- Budjetin allokointi ja ulkoisten rahoitustarpeiden määritys: Kunnat sisällyttävät ilmastotoimet talousarvioonsa ja kohdistavat tarvittavat resurssit niiden toteuttamiseen. Tämän lisäksi voidaan määrittää ulkoista rahoitusta vaativat toimet.
- Seuranta ja raportointi: Kunnat seuraavat ilmastotoimien etenemistä ja vaikutuksia sekä raportoivat niistä säännöllisesti. Tämä auttaa varmistamaan, että toimet etenevät suunnitellusti ja tuottavat odotettuja tuloksia.
Esimerkkejä ilmastobudjeteista:
Ilmastobudjetin kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi kaupungin toimintaa vaatii poliittista sitoutumista, riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja sekä tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja asiantuntijoiden välillä. Lisäksi tarvitaan selkeitä seurantamekanismeja ja raportointia, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja tarvittaessa sopeuttaa toimenpiteitä. Koulutus ja viestintä henkilöstölle ja sidosryhmille ovat myös keskeisiä osia onnistuneessa jalkauttamisessa. Ilmastobudjetoinnin kehittämisessä on olennaista ymmärtää, että liikkeelle lähteminen kevyemmällä ja vähemmän resursseja vaativalla mallilla voi olla yhtä lailla arvokasta kuin laajemman järjestelmän rakentaminen.
Maankäyttösektoritoimien mahdolliset rahoituslähteet
Kunta voi toimia maankäyttösektorin ilmastotoimien rahoittajana, rahoituksen kerääjänä, rahoituksen pää- tai osahakijana sekä rahoituslähteiden kartoittaja ja viestinvälittäjä.
Kunta rahoittajana
Kunta voi rahoittaa hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä monin tavoin, kuten ennallistamalla vanhoja metsiä, istuttamalla uusia metsäalueita ja lisäämällä viheralueita. Kunta voi myös tukea kaupunkiviljelyä ja viherkattojen rakentamista, mikä parantaa kaupunkien hiilinieluja ja viihtyisyyttä. Maatalousalueilla kunta voi tukea viljelijöitä hiilensidontaa parantavissa käytännöissä. Ilmastobudjetin avulla kunnat voivat kohdentaa resurssinsa strategisesti ja varmistaa kestävän rahoituksen. Lisäksi kunta voi osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin ilmastorahoitusohjelmiin ja edistää vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ostamalla sertifioituja ilmastoyksiköitä.
Kunta rahoituksen hakijana ja edunsaajana
Kunnilla on monia mahdollisuuksia hakea ulkopuolista rahoitusta ilmasto- ja luontotoimilleen maankäyttösektorilla niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin rahoituslähteistä. Hankkeiden tavoitteet ja sisällöt määräytyvät tällöin usein rahoituksen tarjoajan vaatimusten mukaan. Monet rahoittajat vaativat omarahoitusosuutta, jolloin on tärkeää tarkastella, miten se sisällytetään kunnan budjettiin. Rahoittajilla on yleensä myös muita ehtoja, jotka koskevat mm. hyväksyttävien yleiskustannusten määrää, rahoituksen käyttötarkoitusta (investoinnit, käyttökulut, työ) ja rahoituksella saavutettavia tavoitteita, kuten innovaatioiden edistäminen, työllisyyttä, koulutusta, tai uusien ratkaisujen viemistä käytäntöön.
Muita keinoja koota rahoitusta ilmasto- ja luontotoimiin
Tietyillä ehdoilla kuntien on mahdollista hyödyntää maapoliittisia instrumentteja ilmasto- ja luontotoimien rahoituksen keräämisessä. Tähän kuuluvat muun muassa tontinluovutussopimukset, maankäyttösopimukset ja kehittämiskorvaukset.
Myös uudenlaiset tavat kerätä rahoitusta voivat toimia väylinä kerätä rahoitusta toimiin. Kunta voi luoda omanlaisiaan rahoitusmuotoja, jotka se voi räätälöidä itselleen sopivaksi. Esimerkiksi Joensuussa on pilotoitu ilmastotiliä, johon kunta ja muut toimijat voivat kerätä rahaa ilmastotoimien toteuttamista varten.
Kaupungin ja yritysten yhteistyö ilmastotoimien rahoituksessa tarjoaa mahdollisuuksia laajamittaisille toimille. Kaupunkikonserniin kuuluvat yritykset voivat tarjota hyvän väylän yhteistyön käynnistämiselle ja toimintatapojen pilotoinnille. Yritykset voivat siirtää rahaa esimerkiksi em. ilmastotilille, mutta myös muut yhteistoiminnan muodot, kuten säätiöt ja osuuskunnat, ovat mahdollisia. Osuuskuntaan voi olla mahdollista osallistua erisuuruisilla panoksilla ja tämä voi huolehtia myös toimenpiteiden toteutuksesta keventäen yritysten taakkaa. Säätiö voidaan perustaa esimerkiksi rahainkeruuseen maanhankintoja varten, ja sen avulla voidaan järjestää myös ulkoista varainhankintaa.
Kustannusvaikuttavuuden arviointi
Maankäyttösektorin ilmastotoimien kustannusvaikuttavuus määritelty saavutettuna päästövähennyksenä tai nielulisäyksenä käytettyä rahayksikköä kohti vaihtelee merkittävästi ja tilannekohtaisesti. Kustannusvaikuttavuutta kuvaavan tiedon kartuttamiseksi on tärkeää, että toimien kustannuksia ja saavutettuja tuloksia seurataan riittävällä tarkkuudella johtopäätösten tekemiseksi. Aikajänne on merkittävä. Osa toimista, kuten soiden ennallistaminen, voi lyhyellä aikajänteellä olla kalliitta ja vähän päästövähennyksiä tai nielulisäyksiä tuottavia, mutta pitkällä aikavälillä hyvin vaikuttavia. Hakkuiden välttäminen tai kiertoaikojen pidentäminen tuottaa puolestaan nopeasti nielulisäyksiä, mutta jos toimi ei ole pysyvä, nielulisäys saatetaan menettää nopeasti. Kustannusvaikuttavuus on olennainen kriteeri hankittaessa kaupallisia hiilenpoistoyksiköitä.
Yhteistyö yritysten kanssa
Monet yritykset pyrkivät aktiivisesti toimimaan ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä. Yritys voi vapaaehtoisesti tukea kunnan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tässä tapauksessa yritys ei toteuta toimia voidakseen esittää kumoutumisväittämiä, vaan yritys tähtää silloin ilmastotukiväittämään osana yhteiskuntavastuullista toimintaansa.
Yritysten merkittävistä tukitoimista on perusteltua laatia sopimus kunnan ja yrityksen välillä. Sopimus varmistaa, että toiminta on läpinäkyvää ja kirkastaa toiminnan tavoitteet. Kun yhteistyöstä ja toimista viestitään kuntalaisille tai kuluttajille, tulee viestinnän olla selkeää ja asianmukaista viherpesun eli harhaanjohtavan näennäisen ympäristöystävällisyyden estämiseksi.
Yksinkertaisimmassa tapauksessa kunnan alueella toimivia yritys toteuttaa toimia, joiden vaikutukset tulevat näkyviin kunnan kasvihuonekaasuinventaariossa. Yritys, joka omistaa maata kunnassa, voi kasvattaa omistamansa maa-alueen nieluja tai vähentää maankäyttösektorin päästöjä. Yritys voi myös rahoittaa tällaisia toimia muiden tahojen maa-alueilla kunnassa, esimerkiksi tukemalla ennallistamistoimia. Nämä toimet näkyvät suoraan kunnan ilmastotavoitteiden edistymisenä edellyttäen, että kunnalla on asianmukainen ja riittävän yksityiskohtainen seurantajärjestelmä.
Jos yritys kunnan ilmastotyön tukemisen sijaan haluaa ostaa kunnasta kansainvälisiä kriteerejä täyttäviä ilmastoyksiköitä, joiden tarkoitus on kumota yrityksen päästöt, ko. yksiköt tulisi sulkea pois Suomen taseesta ja seurata erikseen (kansainvälisessä) järjestelmässä Pariisin sopimuksen Artikla 6:n toimeenpanon mukaisesti. Nämä kansainväliset ilmastoyksiköt eivät myöskään voisi olla minkään suomalaisen kunnan kasvihuonekaasutaseessa mukana. Nämäkin toimet ja yksiköt on kuitenkin perusteltua todeta kunnan ilmastotyön yleisessä seurannassa, sillä ne vaikuttavat kunnan toimintaympäristöön.
