5. Seuranta ja dokumentointi
- Kunnan tulee seurata ilmastotoimien etenemistä ja vaikutuksia sekä raportoida niistä säännöllisesti. Tämä auttaa varmistamaan, että toimet etenevät suunnitellusti ja tuottavat odotettuja tuloksia.
- Seurannassa on olennaista noudattaa niitä periaatteita ja sääntöjä, jotka ohjaavat kansallista kasvihuonekaasuinventaariota. Näin vertailukelpoisuus kuntien välillä säilyy ja kuntien yhteenlaskettu tulos kertoo Suomen kasvihuonekaasutaseen kehityksestä.
Maankäyttösektorin ilmastotoimien seuranta ja raportointi
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että kunta seuraa sekä omien että muiden toimia maankäyttösektorilla. Kunnan ilmastosuunnitelma toimii kokoavana asiakirjana. Siinä tulisi selvittää kunnan eri roolit ja esittää mahdollisimman konkreettisia tavoitteita maankäytön ja maankäytön ohjauksen eri osa-alueille sekä valitulle ajanjaksolle suunnitellut toimenpiteet. Kunnan yhteistyöverkostot, esimerkiksi maakunnan liitto ja valtion viranomaiset, ja muut tiedonlähteet, kuten yksityisen sektorin ilmoitukset merkittävistä investointipäätöksistä auttavat, auttavat kokonaiskuvan hahmottamisessa.
Toimien toteutumista tulisi seurata ja niistä raportoida säännöllisesti kunnan päättäville elimille, asukkaille ja sidosryhmille. Tämän voi toteuttaa tehokkaasti osana maankäyttösektorin ilmastotoimien budjettikäsittelyä, joka samalla varmistaa, että kunnan ilmastosuunnitelma säilyy ajantasaisena. Säännöllinen raportointi tukee toimista ja tavoitteista käytävää avointa julkista keskustelua.
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseen seurannan järjestäminen
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseen seuranta kattaa seuraavat osa-alueet, jolla jokaisella on omat erityispiirteensä:
- Metsät
- Viljelysmaat ja ruohikot
- Kosteikkoalueet
- Rakennettu maa ja muu maa
- Puutuotteiden hiilivarasto
Maankäyttösektorin hiilivarastojen ja niiden muutoksien arviointia ja seurantaa on käsitelty pdf-oppaan luvussa 3 ja liitteessä 3. Tärkein laskentakohde on metsien puusto ja sen muutokset, sillä esim. metsien hakkuut vaikuttavat niihin voimakkaasti, ja tähän arviointiin on käytettävissä tarkimmat lähtöaineistot ja kehittyneimmät laskentamenetelmät. Kokonaiskuvan muodostamiseksi kunnan tulee huomioida myös maaperä ja metsien ohella myös maatalousmaa, kosteikot ja rakennetut alueet. Lähtöaineistot ja laskentamenetelmät on kuvattava avoimesti ja niin tarkasti, että laskenta on toistettavissa luotettavan seurannan mahdollistamiseksi. Jos kunta tilaa arvioinnin ulkopuoliselta taholta, on varmistettava, että kunta saa käyttöönsä riittävän yksityiskohtaiset kuvaukset arvioinnin toteutuksesta.
