Projektista
ACE-projektin tehtävänä on tukea Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa erityisesti maataloudessa, raskaassa liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa.
Ilmastoratkaisujen vauhditta (ACE) -projektissa kehitetään kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien ja biokaasun arvoketjuja, edistetään puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa ja energiatehokkuutta raskaissa kuljetuksissa ja työkoneissa, ja vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tuotantoprosessien älykästä sähköistämistä. Projektissa tuetaan Suomen ilmastolain ja EU:n taakanjakosektoria koskevan päästövähennysvelvoitteen (eur-lex.europa.eu)(siirryt toiseen palveluun) saavuttamista Suomessa laatimalla ehdotuksia ja työkaluja politiikkatoimien ja ilmastorahoituksen tehostamiseksi. Kosteikkoviljelyn edistäminen vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä maankäyttösektorilla.
ACE-projekti toteutetaan vuosina 2024–2030. 20 miljoonan euron EU LIFE -ohjelman ja projektipartnerien rahoituksella toteutetaan merkittäviä pilotti- ja demoinvestointeja suomalaisissa yrityksissä ja edistetään toimia niiden skaalaamiseksi. Projekti tukee Suomea toteuttamaan päästövähennystoimia ja investointeja, joilla voidaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, vähentää ilmastonmuutoksesta koituvia kustannuksia sekä myötävaikuttaa positiivisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, talouteen ja resilienssiin.
Jos haluat ilmoittautua projektin tiedotuslistalle*, ilmoittaudu alla olevasta linkistä. Tiedotuslistalle jaetaan projektin uutisia, julkaisuja ja kutsuja tilaisuuksiin.
Miten projekti vaikuttaa päästöihin?
1. Välilliset vaikutukset: Projekti pyrkii skaalaamaan päästöjä vähentäviä investointeja ja toimia parantamalla ilmastorahoituksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, laatimalla suosituksia politiikkatoimien tehostamiseksi sekä panostamalla koulutukseen ja viestintään.
2. Suorat päästövähennystoimet ja investoinnit: Projekti vähentää maatalouden, pk-teollisuusprosessien sekä raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöjä. Projektin pilotit ja demot sekä toteuttavat päästövähennystoimia että tuottavat hyviä, toistettavia käytäntöjä. Toteutettavien pilotti-investointien tulisi skaalautua merkittävästi Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) pähkinänkuoressa
- Tavoite: Edesauttaa Suomea saavuttamaan taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä
- Painopisteet: Erityisesti ns. haastavat päästövähennykset maataloudessa, liikenteessä ja pk-teollisuudessa
- Kesto: 2024–2030 (7 vuotta)
- Budjetti: 20 miljoonaa euroa
- Päärahoittaja: Euroopan unionin LIFE-ohjelma
- Konsortio: Sektorit ylittävä kansallinen yli 50 toimijan yhteistyöprojekti, jossa on mukana julkishallinnon toimijoita, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja säätiöitä
Päästövähennystoimien painopistealueet
Maatalous
Suomessa maatalouden kasvihuonekaasupäästöt syntyvät taakanjakosektorilla pääasiassa tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, lannasta ja maaperästä. Suurin osa maaperän päästöistä kuuluu maankäyttösektorille, jonka suurin päästölähde on ojitetut turvemaat. Ratkaisuna ACE kehittää kasviproteiinien ja kosteikkoviljelyn arvoketjuja sekä edistää biometaanin käyttöä.
Raskas liikenne ja työkoneet
Raskaan liikenteen kuljetukset ja työkoneet toimivat vielä pitkälti fossiilisilla polttoaineilla. Kuorma-autojen, sekä maa- ja metsätalouden työkoneiden päästöjen vähentämiseksi on kehitteillä ratkaisuja, joiden edistäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ACE edistää raskaiden kuljetusten ja työkoneiden sähköistymistä sekä biometaanin ja puhtaan synteettisen metaanin käyttöä demonstroimalla ja kehittämällä lataus- ja tankkausinfrastruktuuria, sekä pilotoimalla kuljetuksia ja työkoneita metsä- ja elintarviketeollisuudessa.
Pieni ja keskisuuri teollisuus
Päästöjä syntyy öljyn, turpeen ja maakaasun käytöstä mm. lämpökattiloissa, höyrykattiloissa, uuneissa ja muissa korkeita lämpötiloja tai suuria tehoja vaativissa koneissa ja laitteissa. Pk-yrityksissä käytetään fossiilisia polttoaineita mm. elintarviketeollisuudessa, lasiteollisuudessa, metallinkierrätyksessä, pesuloissa ja kaukolämpöverkoissa. Ratkaisuna ACE edistää älykkäitä sähköistämisinvestointeja fossiilisilla polttoaineilla toimivien laitteiden korvaamiseksi.
Politiikka- ja rahoitustoimet
Suomi ei saavuta ilmastovelvoitteitaan pelkästään nykyisillä politiikka- ja rahoitustoimilla. Siksi ACE-projekti edistää ilmastopolitiikkatoimien ja -rahoituksen tehostamista taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseksi. Projektissa arvioidaan olemassa olevia politiikkatoimia, sekä laaditaan ehdotuksia ja työkaluja ilmastopolitiikan ja -rahoituksen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. ACE tarjoaa rahoitustietoa ja järjestää koulutuksia päästöjä vähentävien investointien edistämiseksi.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alle olemme koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projektista. Jos kysymykseesi ei löydy vastausta tältä sivulta, voit olla meihin suoraan yhteydessä. Projektin yhteystiedot löydät Yhteystiedot-sivulta (hiilineutraalisuomi.fi).
Mikä on Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projekti?
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projekti on EU:n LIFE-ohjelman rahoittama yli 50 toimijan kansallinen yhteistyöprojekti. Projekti edistää ilmastoratkaisuja, toteuttaa demoinvestointeja, levittää hyviä käytäntöjä ja tukee kunnianhimoista politiikkaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Projekti on käynnissä vuosina 2024–2030.
Miksi projektia tarvitaan?
ACE-projekti auttaa vauhdittamaan päästövähennyksiä erityisesti taakanjakosektorilla erityisesti aloilla, joilla päästövähennysten toteuttamisessa on haasteita: maataloudessa, raskaassa liikenteessä, työkoneissa ja pk-teollisuuden korkean lämpötilan prosesseissa. Taakanjakosektorin päästöt muodostavat jopa 62 prosenttia kaikista Suomen päästöistä. Suomi on sopinut EU:ssa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa, että Suomi puolittaa oman taakanjakosektorin päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin toimin Suomi ei ole saavuttamassa tätä tavoitetta. Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastolaissaan saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Miten projektia rahoitetaan?
Projektin pääasiallinen rahoitus tulee EU:n LIFE-ohjelmasta (cinea.ec.europa.eu)(siirryt toiseen palveluun). Osa projektin partnereista saa rahoitusta myös ympäristöministeriöstä (ELY), maa- ja metsätalousministeriöstä (Syke ja Luke) sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä (Syke).
Keitä projektiin kuuluu?
Sektorirajat ylittävässä kansallisessa yli 50 toimijan yhteistyöprojektissa on mukana julkisen sektorin organisaatioita, tutkimuslaitoksia, yliopistoja, yrityksiä ja säätiöitä. Lista kaikista partnereista ja yhteistyökumppaneista löytyy Tekijät-sivulta (hiilineutraalisuomi.fi). Lisäksi projektilla on eri teemojen työryhmiä. Lue lisää työryhmistä Osallistu-sivulta (hiilineutraalisuomi.fi) ja katso, miten voit osallistua toimintaan ja saada tietoa projektin tuloksista.
Miten projekti vaikuttaa päästöihin?
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projekti vaikuttaa päästöihin sekä suoraan että välillisesti. Projekti vähentää päästöjä suoraan piloteilla ja investoinneilla. Lisäksi projekti pyrkii skaalaamaan näitä investointeja ja toimia sekä parantamaan ilmastorahoituksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Projektissa laaditaan suosituksia politiikkatoimien tehostamiseksi ja panostetaan koulutukseen ja viestintään.
Miten projektin vaikuttavuutta seurataan?
LIFE-ohjelmasta rahoitusta saavat projektit ovat käyneet läpi pitkän valmistelu- ja hakuprosessin, jossa rahoittaja on arvioinut projektin toimien vaikuttavuutta. Projektin aikana sen tuloksia ja toimintaa arvioidaan vaikuttavuusindikaattoreilla ja EU:n toimesta säännöllisesti.
Jos projekti ei tavoita sille asetettuja vaikuttavuustavoitteita, voi rahoittaja evätä osan myönnetystä rahoituksesta. Vaikuttavuustavoitteet ovat numeerisia ja hyvin konkreettisia.
Viestinnällä, vuorovaikutteisella tekemisellä ja laajalla osallistamisella pyritään siihen, että projektissa tehdään vaikuttavia asioita ja reagoidaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin. On kuitenkin tärkeää huomioida, että projektin vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen päästöjen ja ilmastorahoituksen osalta riippuu poliittisista päättäjistä.
Tehtäväkokonaisuudet
ACEssa on useita tehtäväkokonaisuuksia, jotka keskittyvät konkreettisiin ilmastoratkaisuihin eri sektoreilla. Kokonaisuudet kattavat muun muassa projektin koordinoinnin ja viestinnän, kasvipohjaisen ruokajärjestelmän ja kosteikkoviljelyn kehittämisen, päästöjen vähentämisen raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa, ilmastopolitiikan vahvistamisen sekä ilmastorahoituksen ja investointien vauhdittamisen. Alla on esitelty kunkin tehtäväkokonaisuuden tavoitteet ja keskeiset toimet.
Projektikoordinaatio, viestintä ja koulutus
Tehtäväkokonaisuudet 1 ja 2 kattavat projektin koordinaation, viestinnän ja koulutuksen. Viestinnän ja koulutusten tavoitteena on varmistaa, että ACE vaikuttaa yhteiskunnassa laajasti;
- jaamme projektin tuloksia ja siten tuemme projektin tulosten skaalaamista ja kopioimista
- lisäämme kansalaisten hyväksyntää ilmastotoimille ja pyrimme valtavirtaistamaan ilmastorahoitusta, -toimia ja -politiikkaa.
Kasviproteiinien arvoketjun kehittäminen
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on kehittää kasviproteiinien arvoketjujen toimintaa toimijoiden (elintarviketeollisuus, vähittäiskauppiaat, ruokapalvelut, ravintolat sekä kansalaisjärjestöt), kanssa joka lopulta johtaa päästövähennyksiin.
Toimet tavoitteen saavuttamiseksi:
- Yhteistyöalusta (Plant Protein Coalition (PPC)) arvoketjujen kehittämiseksi
- Yritysten tarjoamien elintarvikkeiden uudistamiseksi tutkimme proteiinilähteiden laatua (kemiallinen ja ravitsemuksellinen)
- Kasviproteiinin hankinnan ja kulutuksen lisääminen hiilineutraaleissa kunnissa
- Kuluttajien tietoisuuden, motivaation lisääminen, kulttuurillisten ruokatottumusten muuttaminen
- Politiikkamuutokset ja niiden levittäminen
Yhteyshenkilö: Anne Pihlanto, Luonnonvarakeskus | anne.pihlanto@luke.fi
Kosteikkoviljelyn arvoketjun kehittäminen
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on edistää Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista maataloudessa vähentämällä turvepeltojen päästöjä ja turpeen käyttöä kasvualustoissa.
Toimet tavoitteen saavuttamiseksi:
- Avustetaan maanomistajia kosteikkoviljelyn toteutuksessa
- Vetettyjen kohteiden biomassan tuottoa, pohjaveden korkeutta ja työnmenekkiä seurataan, ja korjuumenetelmiä ja logistiikkaa kehitetään. Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan yhdellä kohteella.
- Korjatusta biomassasta tuotetaan erilaisia kasvualustaeriä, joiden toimivuutta mitataan salaatin, tillin ja basilikan kasvatuskokeissa
- Kasvihuonemittakaavan erä kasvualustaa toimitetaan kaupalliseen kasvihuoneeseen 2027 ja käyttökokemukset kootaan
- Tietoa välitetään erityisesti viljelijöille ja kuluttajille
Yhteyshenkilö: Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus | kristiina.lang@luke.fi
Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen
Tehtäväkokonaisuudessa:
- pilotoidaan sähkökäyttöisiä ja kaasukäyttöisiä kuorma-autoja sekä lataus- ja tankkausinfrastruktuuria.
- kehitetään palvelukonsepteja, vähäpäästöisen liikenteen ekosysteemin älykästä integrointia sähköverkkoon sekä energian paikallista tuotantoa ja varastointijärjestelmiä.
Tehtäväkokonaisuudessa toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa:
- Naantalissa sijaitseva kokeilukohde, jossa näytetään käytännössä, miten lataus- ja tankkausinfrastruktuuri ja -toiminnot voidaan toteuttaa vähäpäästöisen kuorma-autokannan kanssa.
- Sähkörekkakokeilu arktisissa olosuhteissa Kemissä.
Tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa ja tietämystä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton edistämiseksi raskaassa liikenteessä ja auttaa esim. kaluston omistajia, kuljetuspalvelujen tarjoajia, rahdinantajia ja energiayhtiöitä arvioimaan, mitkä vähähiiliset ratkaisut sopivat niille parhaiten.
Yhteyshenkilö: Aki Tilli, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom | aki.tilli@traficom.fi
Raskaiden kuljetusten ja työkoneiden päästöjen vähentäminen metsä- ja elintarviketeollisuudessa
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on edistää Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista taakanjakosektorilla erityisesti raskaiden työkoneiden ja kuljetusten osalta metsä- ja elintarviketeollisuudessa.
Tavoitteen saavuttamiseksi tehtäväkokonaisuudessa esimerkiksi pilotoidaan sähkö- ja biokaasu-kuorma-autoilla tuotettuja kuljetuspalveluja, demonstroidaan vähäpäästöistä työkonekalustoa, rakennetaan reaaliaikaista hiilijalanjäljen raportointia puunhankintaketjussa, koulutetaan koneen- ja autonkuljettajia ja testataan koneenkuljettajaa avustavia järjestelmiä energia-tehokkaampaan työhön ja ajoon sekä tutkitaan keinoja tehostaa kuljetuslogistiikkaa.
Tehtäväkokonaisuudessa myös viestitään tutkimustuloksista ja löydetyistä parhaimmista käytännöistä ja tehdään tiivistä yhteistyötä muiden tehtäväkokonaisuuksien kanssa.
Yhteyshenkilö: Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto (UEF) | kalle.karha@uef.fi
Pk-teollisuusprosessien sähköistäminen
ACE tähtää pk-teollisuuden päästöjen vähentämiseen edistämällä älykkäitä sähköistämisinvestointeja fossiilisilla polttoaineilla toimivien laitteiden korvaamiseksi.
Älykkääseen sähköistämiseen kuuluvat sähkölaitteiden lisäksi energiatehokkuus-, lämpöpumppu-, kulutusjousto- ja energian varastointiratkaisut. Lisäksi selvitetään biokaasun, puhtaan synteettisen kaasun ja vedyn hyödyntämistä kohteissa, joissa sähköistäminen on haastavaa.
ACE-projektissa toteutetaan sähköistämisen malli-investoinnit Linkosuon leipomossa Pirkanmaalla ja Kajaanin Romun metallinkierrätysprosessissa Kainuussa. Öljyn ja maakaasun korvausinvestointeja skaalataan investointityökalupakin, koulutusten ja rahoitusviestinnän avulla, sekä politiikkasuosituksia laatimalla.
Yhteyshenkilö: Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus | etunimi.sukunimi@syke.fi
Biometaanin käytön edistäminen
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on tukea päästövähennystavoitteita edistämällä ja mahdollistamalla biokaasun ja muiden vähäpäästöisten kaasumaisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä, työkoneissa ja pk-teollisuudessa; kohteissa, joissa sähköistäminen on haastavaa.
Projektissa selvitetään kaasumaisten polttoaineiden potentiaalia sekä arvioidaan niiden optimaalista käyttöä eri kohteissa päästövähennysten näkökulmasta. Biokaasun osalta potentiaalia arvioidaan erityisesti uusien raaka-aineiden kautta (mm. kosteikkoviljelyn ja kasviproteiinien sekä metsäteollisuuden tähteiden osalta), yhteistyössä muiden työpakettien kanssa. Lisäksi tuotetaan ohjeita ja politiikkasuosituksia liittyen mm. tarvittaviin muutoksiin sääntelyssä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten investointiympäristön parantamiseksi.
Yhteyshenkilö: Saija Rasi, Luonnonvarakeskus | saija.rasi@luke.fi
Ilmastopolitiikkatoimien tehostaminen
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on kehittää ilmastotoimia hahmottelemalla polkuja kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, tunnistamalla ja raivaamalla esteitä.
ACE-projektissa laaditaan Suomelle hiilestä vapautumisen skenaario sekä yhteiskehitetään sen toteuttamiseksi kahdeksan ilmastopolitiikkapolkua sekä sektorikohtaisia politiikkasuosituksia, joiden päästövaikutukset arvioidaan. Yhteiskehittäminen tapahtuu asiantuntijatyöpajoissa.
ACE-projektissa tehdään myös raportit politiikan kehittämisen tarpeista ja suuntaviivoista sekä päästövähennyksistä ja viestitään politiikan kehittämisestä erilaisissa tilaisuuksissa.
Yhteyshenkilöt: Eerika Albrecht ja Aino Rekola, Suomen ympäristökeskus | etunimi.sukunimi@syke.fi
Ilmastorahoitus ja investointien vauhdittaminen
Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on edistää ilmastorahoituksen vaikuttavaa kohdentamista, tukea rahoituksen hakemista ja vauhdittaa ilmastoinnovaatioiden skaalausta.
ACE-projektissa laaditaan lisäisen rahoituksen strategia sekä työkalu rahoitettavien projektien ilmastovaikutusten arvioimiseksi. Tukena toimii ilmastorahoituksen asiantuntijaverkosto. Projektin aikana tarjotaan ajankohtaista tietoa ilmastorahoituksesta ja tuetaan uusien Projektien rahoituksen hakemista.
ACE-projektissa laaditaan myös malli ilmastoinnovaatioiden skaalaukselle. Projektissa rahoitetaan pilotteja, ja lupaavimmille pyritään löytämään suuremman mittakaavan rahoitusmahdollisuuksia.
Yhteyshenkilö: Miia Berger, ympäristöministeriö | miia.berger@gov.fi
