Tietoa ja esimerkkejä kuntien ja yritysten yhteistyöstä
Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuntaorganisaatio aiheuttaa päästöistä keskimäärin noin 10 prosenttia, asukkaat 45 ja yritykset noin 45 prosenttia. Tämän takia vaikuttavimmat teot saadaan aikaan yhteistyössä kunnan alueella toimivien yritysten ja kuntalaisten kanssa.
Kuntien kansalliset ja kansainväliset verkostot tarjoavat ainutlaatuisen tavan välittää tietoa kustannustehokkaista päästöjen vähentämistoimista ja -toimintamalleista. Kunta- ja aluetaloudelliset tunnusluvut ilmastotoimien vaikutuksista puhuttelevat kuntien lisäksi maakuntien ja valtion päättäjiä.
Kunnat ovat Green Dealin avaintoimijoita. Kuntien ja yritysten yhteistyöllä kotiutetaan EU-rahoja välttämättömien päästövähennysten tekemiseen. Kunnilla on täten konkreettiset mahdollisuudet tukea osaamista ja kysyntää sekä edistää ilmastoviisaita ratkaisuja alueillaan.
Kunnan ilmastoyhteistyö yritysten kanssa tulee integroida osaksi kunnan yrityspolitiikkaa.
Mitä kunnissa voi ja kannattaa tehdä ilmastotyön eteen?
Onnistunut ilmastotyö perustuu paikallisiin vahvuuksiin. Ilmastotyön painopisteisiin vaikuttavat kunnan koon lisäksi muun muassa kunnan yhdyskunta- ja elinkeinorakenne, kuntaorganisaation rakenne tytäryhtiöineen ja osakkuuksineen, mahdollisuudet kumppanuuksiin ja poliittinen tahtotila.
Kunta luo yrityksille edellytyksiä ilmastoratkaisujen kehittämiseen luomalla ja lisäämällä kysyntää. Elinkeinoasiamiesten ja kehitysyhtiöiden tehtävänä on edistää kunnassa toimivien yritysten toimintaa. Ilmastotyö synnyttää uudenlaista yhteistyötä muun muassa elinkeinotoimen, teknisen toimen ja ympäristötoimen välillä. Ilmastotyön poikkihallinnollisuus edellyttää koordinaatiota, jossa eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeät.
Yritysyhteistyössä keskeistä on toimintamallin selkeys ja sovellettavuus. Sen tulee olla strukturoitu, tarjota työkaluja päästövähennyksiin ja materiaalitehokkuuteen sekä mahdollistaa verkostoitumisen ja näkyvyyden.
Kunta mahdollistajana:
- Yritysalueiden sijoittuminen: kaavoitus ja liikenneyhteydet
- Energiaratkaisut
- Lupaehtojen ja säädösten tarkastelu ilmastoratkaisujen näkökulmasta
- Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa: kestävyyskriteerit, aktiivinen vuoropuhelu markkinoiden kanssa
- Tarjotaan innovatiivisten julkisten hankintojen kautta referenssejä yrityksille
- Yritysten ”hoksauttaminen” ilmastoviisaaseen toimintaan
- Keskitetty tuki yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen, mm. rahoitusmahdollisudet, tuet, laskentaan liittyvät palvelut
- Kokeilut ja uudet toimintamahdollisuudet
- Tiedon levittäminen parhaista yrityskäytännöistä
Miksi kuntien kannattaa tehdä ilmastoyhteistyötä yritysten kanssa?
Ilmastotyö luo laajempaa hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kunnan alueelle
- Kuntien on mahdollista kehittää elinvoimaisuuttaan ilmasto-osaamisen, puhtaan ja fiksun teknologian, kiertotalouden sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan.
- Yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita toimijoita yhteen tuomalla kunnat voivat luoda houkuttelevan kokeiluverkoston, joka kasvattaa myös vientipotentiaalia.
- Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa kulutustottumuksiin, mikä voi avata markkinoita uusille liiketoimintamuodoille ja palveluille.
Ilmastotyö on taloudellisesti kannattavaa
- Energian ja materiaalien säästöt parantavat suoraan yritysten liiketoiminnan tulosta, millä on myös vaikutus kunnan taloudelliseen tilanteeseen.
Ilmastotyö lisää kunnan kiinnostavuutta yritysten ja asukkaiden keskuudessa
- Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö antaa hyvät edellytykset viestinnälle ja luo positiivista kuntakuvaa.
Esimerkki yritysyhteistyöstä
Greenreality, Lappeenranta
| Toiminta-ajatus | Ekologista ajattelua, tietoa, vastuullisia valintoja ja tekoja kestävän huomisen puolesta |
| Rakenne | Nettisivusto, kumppaniyritysverkosto, uutiskirje, some-viestintä |
| Mukana | Kunta, asukkaat, yhteisöt ja yritykset |
| Ylläpito ja rahoitus | Lappeenrannan kaupunki |
| Tietopohja | Lappeenrannan eri sektoreiden asiantuntijoita |
| Yritykselle tarjotaan | Keinoja, välineitä ja apuja kehittää toimintaa elinvoimaiseksi ja ympäristömyönteiseksi |
| Tavoitteet yrityksille | Sovitaan tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain |
Aseta tavoite
Kunnan ja yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen tulee olla tavoitteellista. Tavoitteellisuudella varmistetaan, että tekemisellä on suunta ja tarkoitus, mikä auttaa myös tulevien toimenpiteiden suunnittelussa. Selkeät ja konkreettiset tavoitteet ohjaavat myös seurannan järjestämistä ja toiminnan arviointia.
Yhteistyön tavoitteet:
- Saada oman alueen yritykset mukaan tavoittelemaan hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja resurssitehokkuutta
- Parantaa oman alueen yritysten toimintaedellytyksiä
- Luoda oman alueen yrityksille kilpailuetua
- Parantaa oman kunnan imagoa ja houkuttelevuutta yrityksille
- Luoda vuorovaikutteinen keskusteluyhteys kunnan ja yritysten välillä
Tavoitteet voivat liittyä konkreettisiin päästövähennyksiin tai yhteistyön edistämiseen.
Kontaktointi ja motivointi
Jotta yritykset aktivoituvat ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sisällyttävät sen strategiseen päätöksentekoonsa ja operatiiviseen toimintaansa, tulee heidän olla motivoituneita ja ymmärtää kattavasti ilmiön eri näkökulmat.
Kunnan rooli ilmastoyhteistyössä on osaltaan kasvattaa asiaan liittyvää motivaatiota ja ymmärrystä sekä toimia aktiivisena aloitteentekijänä ja yhteistyön mahdollistajana.
Motivointityössä kuntien tulisi korostaa yrityksille, mitä mahdollisuuksia ja uhkia ilmastonmuutokseen liittyy ja mitä vahvuuksia, heikkouksia ja/tai kehittämisedellytyksiä yritysten toiminnassa näihin liittyen on. Tämä on ensimmäinen askel kohti uusien toimintamallien omaksumista. Yritysten kohtaamat uhat ja mahdollisuudet voivat olla sektorikohtaisia (regulaatio, markkinariskit) tai yrityskohtaisia (maine, kilpailukyky, tuote).
Koko arvoketjun ja siihen liittyvien ilmastovaikutusten tiedostaminen on myös tärkeää, jotta voidaan löytää tehokkaimmat toimenpiteet ja kehittää yritysten teollisiin symbiooseihin liittyvää yhteistyötä.
Usein pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole erillistä työntekijää, resursseja tai osaamista ilmastotyöhön. Tämän takia on tärkeää saada motivoitua yritykset yhteisiin verkostoihin, joissa jaetaan tietoa, tuetaan toisia ja annetaan hyviä esimerkkejä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset markkinoiden muuttumiseen
| Liiketoiminnalliset syyt | Kustannustehokkuus (energia- ja materiaalitehokkuus) Riskienhallinta Maine, brändi Henkilöstön motivointi |
| Sääntelyyn liittyvät syyt | Meneillään olevat lakimuutokset: päästörajat, päästökauppa, energiatehokkuuslait, luvat Odotettavissa olevat muutokset Innovaatiotuet |
| Sidosryhmien vaatimukset | Asiakkaat ja kuluttajat Sijoittajat Järjestöt Sosiaalinen hyväksyttävyys/toimilupa |
| Markkinoiden muutos | Kilpailijoiden muutos – kenellä on kilpailuetu? Raaka-ainemarkkinoiden, kysynnän, tarjonnan ja hintojen muutos |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamat fyysiset muutokset | Tulvat Kuivuus Ääri-ilmiöt |
Yritysten kontaktointi
Yritysten kontaktointi ja sitouttaminen mukaan toimintaan on yhteistyömallin synnyttämisen keskiössä.
- Kuntien voi olla vaikea saada ensikontaktia yrityksiin. Usein kannattaa aloittaa yrityksistä, jotka ovat jo mukana toiminnassa jonkun muun verkoston tai yhteistyömuodon kautta, osoittaneet muuten kiinnostuksensa asiaa kohtaan tai joiden vaikutus alueen päästöihin on merkittävä.
- Oleellista on saada yhteydenotto erottumaan muista yhteydenotoista. Tähän voi auttaa esimerkiksi lyhyt yhteenveto yrityksen saamista hyödyistä (säästöpotentiaali, hankeyhteistyön mahdollisuudet, erilaisten työkalujen tarjoaminen, viestinnällinen yhteistyö ja imagohyödyt).
Apuna voidaan käyttää jo olemassa olevia kontakteja
- Yrittäjäjärjestöt ja -verkostot: kauppakamarit, nuorkauppakamarit, Suomen yrittäjät
- Suorat kontaktit yritysasiamiehien, elinkeino/kehitysyhtiöiden ja yritysneuvonnan kautta
- Yrityksille suunnatut teemaseminaarit ja tilaisuudet
- Hankkeet, toimintamallit: Seutukaupunkien yritysverkostot, FISS-toimintamalli
Myös kuntaan yhteydessä oleville yrityksille voidaan markkinoida toimintaa eri kuntaorganisaation osissa:
- Lupa-asiat
- Elinkeino/yrityspalvelut
- Ympäristöpuoli
- Tekninen toimi
- Kunnan hankinnat
Tehokkain tulos saadaan, kun ilmastotyö on sisällytetty koko kunnan organisaatioon ja tekemiseen. Näin ollen voidaan hyödyntää kunta-yritys -kontakteja luonnollisemmin, osana muutakin yhteistoimintaa.
Tutkimuslaitosyhteistyö
Vaikka kuntien ja alueen yritysten tietotaidot olisivat vankalla pohjalla ja alueella koulutettuja osaajia, tulisi toimintamallin ja verkoston pitäisi olla rakennettu siten, että se saa aina ajankohtaisen ja ajantasaisen tiedon käyttöönsä. Verkoston asiantuntemuksen olisi hyvä kattaa monia eri osaamisalueita ja saada tietoja eri asiantuntijaorganisaatiosta.
Yhteistyö rakennetaan käytännössä erilaisissa tilaisuuksissa. Motivoinnin ja tavoitteellisuuden kannalta on keskeistä, että niiden luonne sopii tarkoitukseensa ja ne suunnitellaan huolella.
Yhteistyö tutkimus- ja koulutussektorin kanssa
Hankeyhteistyö
- Tutkimus- ja projektiyhteistyö tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa syventää kuntien ja yritysten tiedollisia valmiuksia.
- Tutkimusprojekteille voidaan hakea julkista rahoitusta.
Oppilaitosyhteistyö
- Yhteistyö koulutussektorin kanssa voi pitää sisällään lopputöiden teettämistä, kurssitöitä, harjoittelujaksoja, tms.
- Yhteistyö yritysten kanssa vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämässä sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen.
Tutkimuslaitokset
- Ilmastonmuutosta tutkitaan muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, Ilmatieteen laitoksella, Metlassa, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:ssa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksella THL:ssä
Esimerkkejä yhteistyöstä
Joensuu: Ilmastokumppanuuspankki
Joensuulla on käytössä ilmastokumppanuuspankki, josta löytyy tietoa kuinka aloittaa tai kehittää ilmastotoimia yrityksessä tai yhteisössä. Pankista löydät vinkkejä uuden kestävän liiketoiminnan innovoimiseen, ilmastokuorman laskemiseen ja vähentämiseen sekä tietoa verkostoitumis-mahdollisuuksista ja viestintävinkkejä. Lue lisää Joensuun verkkosivuilta (climatejoensuu.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Lappeenranta: Urban Infra Revolution
Urban Infra Revolution (UIR) – Kierrätystalouden materiaalit ja uudenlaisen menetelmän kehittäminen kierrätettävien ja toimivien kaupunkirakentamisen tuotteiden valmistukseen osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovation Action (UIA) -aloitteesta.
Lappeenrannan kaupunki on hankkeen vetäjä. Lappeenrannan yrityspalvelu Wirma on koonnut vahvan osaamisen projektikonsortion yrityslähtöiselle idealle. Lappeenrannan kaupungin ja LUT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö (Kehy), Metsä Group, Apila Group, Outotec, Nordkalk, FIMAtec, UPM, Stora Enso, Totaldesign ja Design Reform. Lue lisää hankkeesta (greenreality.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Lahti ja Turku: Ammattikorkeakoulu-yhteistyö
Lahdessa ilmastokumppanuustyössä AMK-opiskelijat ovat ottaneet yhteyttä yrityksiin ja tehneet esimerkiksi hiilijalanjälkiarviointia opinnäytetöinä. Projektityön aihe on tarjolla opiskelijoille jatkuvasti.
Turussa AMK:ssa tehdään myös Kiertotalous 2.0 oppimisympäristössä yritysprojekteja. Lue lisää oppimisympäristöstä (kiertotalous2.turkuamk.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Työkaluja kuntien ja yritysten ilmasto- ja kiertotaloustyöhön
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Hiilijalanjälki | Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai tekemisen kuormittavuutta ilmastolle koko sen elinkaaren ajalta. | Yrityksen toiminnan ja tuotteiden ilmastovaikutuksia voi alkaa vähentää tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti, kun tiedetään mistä päästöt aiheutuvat. | Y-HIILARI Hiilijalanjälki -työkalu (Syke) |
| Hiilikädenjälki | Hiilikädenjälki tarkoittaa sitä, että vaikka yritys toiminnallaan, toimitusketjullaan ja tuotteillaan aiheuttaa CO2-päästöjä, voi sen toiminta aiheuttaa myös positiivisia ilmastovaikutuksia (päästöjen vähennyksiä) elinkaarensa aikana. | Yrityksen toimintaa ei tarkastella pelkästään negatiivisten vaikutusten kautta, vaan myös niiden ympäristösäästöjen kautta, joita se esim. tuotteillaan saa aikaan. | Tuotteiden positiivisten ilmastovaikutusten arviointi (VTT) |
| Ilmasto-SWOT | Kevennetty strategiatyökalu, jonka avulla voidaan sisällyttää sekä elinkaari-perspektiivi (koko arvoketju) että elinkaari-perspektiivi yrityksen strategiseen | Ei raskaita lähtötietovaatimuksia tai mallinnusohjelmistoja. Huomioi koko arvoketjun, jotta voidaan välttää arvoketjun sisäinen osaoptimointi ja keskittyä niihin toimiin, joilla on eniten vaikutusta. | Evaluating the climate SWOT as a tool for defining climate strategies for business (SienceDirect) |
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoa |
|---|---|---|---|
| Energiatesti | Testillä voi tutkia miten paljon energiakuluja olisi mahdollista vähentää fiksulla ja tehokkaalla energiankäytöllä. | Testi soveltuu sekä PK-yrityksille että kunnille ja on kevyt käyttää. | Energialeikkuri (Motiva) |
| Materiaalitehokkuus-testi | Materiaalitehokkuus-testi on tarkoitettu materiaalitehokkuus-potentiaalin alkukartoitukseen yrityksille, joissa materiaalitehokkuuden potentiaalia ei ole vielä tunnistettu. | Materiaalitehokkuustesti (Motiva) | |
| Energiakatselmus | Energiakatselmuksessa analysoidaan katselmuskohteen energian käyttö, energiansäästö-potentiaali ja ehdotetaan konkreettisia säästötoimenpiteitä. Energiakatselmus-toiminta jakaantuu energiatehokkuuslaissa säädettyyn suurten yritysten pakolliseen katselmukseen ja vapaaehtoiseen, muita kuin suuria yrityksiä koskevaan katselmukseen. | Motivan ohjeiden mukaisesti toteutettuihin ja raportoituihin yritysten tai kiinteistöjen energiakatselmuksiin on saatavissa tukea TEMiltä. | Energiakatselmus (Motiva) |
| Materiaalikatselmus | Materiaalikatselmus on käytännön työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Katselmus soveltuu yrityksille, jotka haluavat apua oman materiaalitehokkuutensa parantamiseen ja hukan vähentämiseen. Katselmuksia tekevät monet konsultit. | Motivan ohjeiden mukaisesti toteutettuihin ja raportoituihin materiaalikatselmuksiin on saatavissa tukea. | Materiaalikatselmukset (Motiva) |
| Energiatehokkuus-sopimus | Ministeriöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen välisillä vapaaehtoisilla energiatehokkuus-sopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutusta eri toimialoilla. | Liittyneillä on mahdollisuus saada valtion tukea energiatehokkuus-investoinneilleen. Tukea haetaan Business Finlandilta. | Energiatehokkuus-sopimukset |
| Materiaalitehokkuus-sitoumus | Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteena on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli. Elintarvikeala on solminut Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen vuosille 2019-2021. Sitoumukseen voivat liittyä Elintarviketeollisuus ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Pakkausyhdistys ry:n jäsenet. | Materiaalitehokkuudella voidaan säästää kustannuksia, parantaa arvoketjun hallintaa, ja saavuttaa muita liiketoimintahyötyjä. | Materiaalitehokkuuden sitoumukset (Motiva) |
| Energianeuvonta | Alueelliset energianeuvojat antavat puolueetonta tietoa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisen keinoista (lämpöpumput, energian säästäminen, veden kulutus, energiatehokas rakentaminen, aurinkosähkö, aurinkolämpö, lämmitystavan valinta omaan kiinteistöön, energian päästöt tai joku muu energian tuotantoon, säästämiseen tai kulutukseen liittyvä asia). | Lista alueellisista energianeuvojista (Energiavirasto) | |
| Materiaalitori | Materiaalitori on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Materiaalitorissa voi myös etsiä ja tarjota näihin liittyviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja. | Materiaalitorin antaa rahallisen arvon sivuvirralle tai ylijäämälle. Se tuo yhteen palveluntarjoajat, ostajat ja myyjät. | Materiaalitori |
| Toimialakohtaiset testit | The European Resource Efficiency Knowledge Centre (EREK) sivuilta löytyy englanninkielisiä testejä eri toimialoille, joilla voi testata mitä yritys voisi tehdä resurssitehokkuutensa parantamiseksi. | EREK | |
| Valonian tarkistuslista | Valonia on julkaissut tarkastuslistoja, joiden avulla yritys voi selvittää toimintansa keskeisimmät ympäristövaikutukset ja tehdä pohjan ympäristösuunnitelmalle. | Tarkistuslistat yrityksen ympäristönäkökohtien tunnistamiseen (Valonia) |
| Työkalu | Kuvaus | Hyödyt | Lisätietoja |
|---|---|---|---|
| ISO 14001 | ISO 14001 on kansainvälinen organisaatioiden vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, jonka avulla se tunnistaa toimintansa, tuotteidensa ja palvelujensa välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset ja toimii suunnitelmallisesti päästöjen, jätteiden, energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. | Standardi perustuu PDCA-malliin (plan, do, check, act), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista. Standardin mukainen ympäristöjärjestelmä voidaan sertifioida. | ISO 14001 |
| EMAS | EMAS on ISO 14001 kaltainen ympäristöjärjestelmä, joka pohjautuu EU:n EMAS-asetukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista. EMAS asettaa ISO 14001:een verrattuna lisävaatimuksia järjestelmälle, joista näkyvin on julkinen raportointi ympäristöasioista. | EMASilla samat hyödyt kuin ISO14001:llä ja lisäksi korkeat oikeellisuusvaatimukset. Nämä tarkastaa organisaation toimialalle päteväksi todettu akkreditoitu taho vuosittain (pienten organisaatioiden osalta on mahdollisuus harvennettuun todentamiseen). | EMAS |
| ISO 50001 | ISO 50001 on kansainvälinen organisaatioiden vapaaehtoinen energiajärjestelmä, joka antaa vaatimukset energianhallinta-järjestelmän luomiseen, käyttöönottoon, ylläpitoon ja parantamiseen. Se tarjoaa järjestelmällisen menettelytavan energiasuoritteen ja energianhallinta-järjestelmän jatkuvaan parantamiseen. | Standardi perustuu PDCA-malliin (plan, do, check, act), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista. Standardin mukainen ympäristöjärjestelmä voidaan sertifioida. | ISO 50001 |
| ETJ, ETJ+ | Energiatehokkuus-järjestelmä (ETJ) on kansallinen järjestelmä energiatehokkuuden järjestelmälliseen parantamiseen ja johtamiseen. ISO 50001 -standardiin perustuva johtamisjärjestelmä sisältää tiukemmat vaatimukset energiatehokkuuden seuraamiselle ja mittaamiselle sekä tavoitteiden saavuttamisen seurannalle. | ETJ auttaa yritystä luomaan systemaattisen menettelyn energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseen. | EJT |
Seuranta
Seuranta tulee ottaa huomioon jo tavoitteita asetettaessa. Tavoite vaikuttaa muun muassa seurannan laajuuteen.
Seurannan vaatimuksia asettaessa tulee huomioida verkostoon liittyvien tahojen erilaiset valmiudet tietojen keräämiseen. Vaatimukset voidaan asettaa esimerkiksi toiminnan vakiintumisasteen perusteella, jolloin verkostossa voi olla mukana monella tavalla ja seurannasta ei tule kenellekään ylitsepääsemätöntä rasitetta.
Esimerkiksi toiminnan alkuvaihe voi olla oppimista ja vertaistukea, toisin sanoen verkostoon liittyvä voi kertoa omin sanoin minkälaista toimintaa yrityksissä on toteutettu verkoston tavoitteisiin liittyen. Kehittyneemmissä seurantatavoissa arvioidaan/lasketaan toteutettujen toimien vaikutusta kasvihuonepäästöihin tai esimerkiksi yrityksen tulokseen.
Seurattavia asioita voivat muun muassa olla toteutettujen toimien lukumäärä ja arvioidut/lasketut vaikutukset päästöihin tai energiankulutukseen, tai kysely toiminnan vaikutuksista yrityksessä (taloudelliset säästöt, jätemäärä, raaka-aineiden kulutus jne.).
Toimintaa käynnistettäessä tulee sopia ja miettiä
Resurssit ja työnjako:
- Kuka tulee seuraamaan ja keräämään datan yrityksissä ja kuka hoitaa asiaa kunnassa.
Seurannan taso:
- Toiminnan seuranta tulee mitoittaa oikein toiminnan laajuuden suhteen.
Raportointi:
- Miten, minne ja millä aikataululla tiedot raportoidaan.
Hyödyt ja haasteet
Hyödyt:
- Seurantatiedon kerääminen on tärkeää toiminnan ohjaamisen kannalta.
- Tuloksia voidaan hyödyntää viestinnässä ja uuden toiminnan suunnittelussa.
- Tuloksellisen toiminnan todentaminen yrityksen sisällä ja mahdollisille toiminnan rahoittajille.
Haasteet:
- Datan saatavuus ja sen kerääminen. Onko tietoa olemassa yrityksessä ja onko henkilökunnalla valmiuksia sen oikeellisuuden arvioimiseen.
- Oikeiden mittarien löytäminen tavoitteen seuraamiseen.
- Tietojen keräämisen edellyttämä resurssi.
Esimerkkejä seurannasta
Joensuun Ilmastokumppanuus
Joensuussa periaatteena on vapaaehtoinen sitoutuminen. Kun yritys tai yhteisö lähtee mukaan, he itse seuraavat miten toimenpiteet vaikuttavat. Lue lisää Ilmastokumppanuudesta (climatejoensuu.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Materiaalikatselmukset
Tuloksia seurataan katselmoituihin yrityksiin tehtävillä kyselyillä, joista koostetaan toiminnan vaikutuksia mm. taloudellisina säästöinä, jätemäärän ja raaka-ainekäytön vähenemänä ja tehtyinä investointeina. Lue lisää materiaalikatselmuksista (motiva.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Teolliset symbioosit
Seurataan verkostossa toimivien yritysten määrää, löydettyjä ja edistettyjä symbiooseja ja raaka-aineiden säästöä. Lue lisää teollisista symbiooseista (teollisetsymbioosit.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Energiatehokkuussopimukset
Tavoitteiden saavuttamista seurataan toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden säästöjen perusteella. Lue lisää energiatehokkuussopimuksista (motiva.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Viestintä kuntien yritysyhteistyössä
Monilla kunnilla ja yrityksillä on intresseissään parantaa ilmastotyön ja erityisesti ilmastoverkoston kautta omaa näkyvyyttään. Ilmastoteoistaan ja tavoitteistaan viestimällä kunta ja yritys pystyvät osoittamaan ympäristövastuullisuuttaan ja rakentamaan imagoaan.
Jo nykyisistä toimista näkyvämmin viestiminen kertoo siitä, että kunta ja yritys ovat ajan hermoilla. Asukkaat ja asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia kunnan ja yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöasioista.
Viestintä ei ole oma erillinen saarekkeensa, vaan se on tiiviisti kytköksissä ilmastostrategiaan ja konkreettisiin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.
Verkostoviestintä
Miksi
- Ulostulo laajemmalla rintamalla saa yleensä enemmän näkyvyyttä
- Luodaan myönteistä kuntakuvaa yhdessä
Mistä
- Asetetuista tavoitteista
- Toimista tai tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämisestä
- Vaatimuksista toimittajille ja yhteistyötahoille
- Osallistumisesta hankkeisiin tai verkostoihin
- Yrityksen sertifioiduista laatujärjestelmistä tai ympäristömerkeistä
- Myös ongelmista ja haasteista
Miten
- Yleistajuisesti ja konkretisoiden. Usein käytännön esimerkit tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista vaikutuksista kiinnostavat.
- Konkretisoi päästövähennysten suuruusluokka: mitä luvut tarkoittavat käytännössä?
Kenelle
- Asiakkaille ja kuntalaisille
- Yhteistyökumppaneille
- Henkilöstölle
- Medialle ja suurelle yleisölle
Millä kanavilla
- Verkoston omat kanavat (verkkosivut, some-kanavat)
- Kunnan tarjoamat kanavat (kunnan verkkosivut, some-kanavat, printtijulkaisut, ulkomainonta)
- Yritysten oman viestinnän ja markkinoinnin hyödyntäminen
- Yhteiset viestintäkampanjat (projektiluonteinen, rahoitusta mahdollista hakea myös ulkopuolelta)
- Uutiskirjeet
- Yhteinen alusta tai foorumi
Avaimia onnistuneeseen viestintään
Suomen ympäristökeskus kysyi neljältä ilmastoviestinnässään onnistuneelta kunnalta Iiltä, Joensuulta, Lahdelta ja Lappeenrannalta keskeisiä tekijöitä ja vinkkejä viestintään. Johtopäätökset ovat:
Brändin tulee perustua toteutetuille ilmastoteoille
- Teot innovatiivisia, ”ensimmäisiä Suomessa”, rohkeita
Ilmastoviestinnän tulee olla faktapohjaista ja innostavaa
- Suomalaiset nöyriä → lisää rohkeutta myös viestintään
Käsitteet brändi & brändäys eivät laajemmassa käytössä
- Kuitenkin halutaan positiivinen kuntaimago
Eri tahojen osallistaminen ilmasto- ja brändityöhön tärkeää
- Kuntalaiset brändin keskiössä, yrityksiä ja toimialoja osallistetaan ilmastotyöhön
Brändi tuonut positiivisia vaikutuksia
- Positiivinen ilmapiiri, asukkaita, työpaikkoja, koulutusturismi, kansainvälinen näkyvyys
Esimerkkejä verkostoviestinnästä
Lappeenrannan Greenreality
Käytössä yhteiskehittämisalusta, joka helpottaa ja tehostaa verkoston toimijoiden välistä yhteistyötä. Alustan käyttö on moderni tapa suunnitella ja edistää yhteisiä projekteja. Lue lisää Lappeenrannan Greenrealitystä (greenreality.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Joensuun Ilmastokumppanuus
Mallille ollaan parasta aikaa tekemässä ilmastoviestintäsuunnitelmaa yhdessä kaupungin strategisen viestintäkonsultin kanssa. Climate Joensuu -portaali on yksi keskeinen väline viestinnässä. Verkoston jäsenille jaetaan uutiskirjeessä ajankohtaista tietoa ilmastotyöstä yrityskentällä sekä tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista. Verkostolla on tapaamisia puolivuosittain. Lue lisää Ilmastokumppanuudesta (climatejoensuu.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Turun ilmastojoukkue
Ilmastoteoista viestitään SECAP-ilmastokorttien avulla. SECAP-kortti kuvaa kunnan ja/tai yrityksen ilmastoteon samassa formaatissa. Tämä auttaa liittämään yksittäiset teot osaksi laajempaa ilmastytön kokonaisuutta: tehdään hiilineutraalia kuntaa ja ilmastopositiivista (liike)toimintaa yhdessä. Lue lisää ilmastojoukkueesta (turku.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Iin Paikallista
Alustana toimii Facebook-ryhmä. Lue lisää ryhmästä (micropolis.fi). (siirryt toiseen palveluun)
