Lähes kaikki suomalaiset omakotitaloasujat reagoivat talven 2022–2023 energiakriisiin tavalla tai toisella. Yleisimpiä olivat nopeasti käyttöön otettavat keinot energiankulutuksen ja kustannusten vähentämiseksi. Pitkäjänteisempiä energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta parantavia investointeja tehtiin selvästi harvemmin.
Energiakentällä kuhisee
Pohjoismaiden vesivarannot ovat hyvin matalalla ja edessä voi olla kylmä talvi. Syyskuun 2026 puolivälissä media uutisoi, että kuluttajien sähkön hinnat voivat nousta tulevana talvena aiempaa korkeammalle (esim. Ilta-Sanomat 15.9.2026, Helen 7.9.2026). Tätä kirjoittaessa alkuvuoden 2027 verollinen keskihinta kuluttajille näyttäisi nousevan yli 15 sentin Euronextin futuurihintojen perusteella. Vaikka talven 2022–2023 energiakriisin toistumista ei odoteta, ilmassa on merkkejä isoista hintavaihteluista ensi talven aikana.
Samaan aikaan Google on ilmoittanut jättimäisestä datakeskusinvestoinnista Suomeen. Datakeskusinvestoinnit huolestuttavat kuluttajia ja niiden vaikutus sähkön hintoihin on epäselvä. Vastaavat esimerkit maailmalta ovat herättäneet huolta sähkön riittävyydestä ja hintojen pysymisestä kohtuullisina. (HS 18.9.2026). Vaikka hallitus on suunnitellut sähkön hintakattoa kriisitilanteita varten (esim. HS 13.9.2026), se ei ole vastaus normaaleihin markkinavaihteluihin.
Mitä edellisestä energiakriisistä opittiin?
Talven 2022–2023 energiakriisin taustalla olivat heikon vesitilanteen lisäksi Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja sen kerrannaisvaikutukset eurooppalaisiin energiamarkkinoihin. Sähkön tuonnin päättyminen Venäjältä herätti Suomessa huolen sähkön riittävyydestä. Viranomaiset kannustivat kansalaisia säästämään energiaa esimerkiksi Motivan Astetta alemmas -kampanjassa.
Vaikka uuteen kriisiin ei nyt mentäisikään, historia on opettanut, että seuraava kriisi on lopulta edessä. Siksi on tarpeen tarkastella, mitä edellisestä kriisistä opittiin.
Keräsimme vuodenvaihteessa 2023–2024 kyselyaineiston suomalaisten sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaiden toimista energiakriisin aikana. Kyselyyn vastasi 1082 asukasta eri puolilta Suomea. Tutkimuksemme tarjoaa ensimmäistä kertaa laajan kuvan siitä, millä keinoin nämä kotitaloudet selviytyivät edellisestä energiakriisistä talvella 2022–2023.
Omakotitaloasujat olivat kekseliäitä vastatakseen kohonneisiin energiakustannuksiin
Flaire-hankkeessa tehty kyselyaineiston analyysi paljasti, että suomalaiset ovat olleet kekseliäitä ja ottaneet käyttöön monenlaisia keinoja energiakustannusten hillitsemiseksi. Lähes kaikki vastaajat tekivät jonkinlaisia kulutukseen vaikuttavia muutoksia. Valtaosa toimista oli nopeasti toteutettavia ja väliaikaisia säästö- ja sopeutumiskeinoja, eivätkä niinkään pysyviä ratkaisuja. Lähes puolet vastaajista laski sisälämpötilaa ja runsas kolmannes pyrki vähentämään lämpimän veden kulutusta. Monet ajoittivat sähkönkäyttöään edullisemmille tunneille tai kiinnittivät aiempaa enemmän huomiota turhien valojen ja laitteiden sammuttamiseen.
Ylivoimaisesti yleisin ratkaisu oli kuitenkin puun käytön lisääminen lämmityksessä: lähes 70 prosenttia vastaajista kertoi polttaneensa aiempaa enemmän puuta sähkölämmityksen tukena. Puun merkitys kotitalouksien sopeutumisessa on noussut esiin myös aiemmissa suomalaisissa energiakriisitutkimuksissa (esim. Matschoss ym. 2025). Puun käyttö tarjosi kotitalouksille joustoa tilanteessa, jossa sähkön korkea hinta ja voimakkaat hintavaihtelut lisäsivät epävarmuutta energiakustannuksista.
Pysyviin ratkaisuihin investoitiin harvemmin
Pitkäjänteisempiä energiatehokkuutta ja omavaraisuutta parantavia investointeja tehtiin harvemmin, mikä voi johtua kriisin äkillisyydestä, epävarmuudesta sen kestosta ja investointien korkeista kustannuksista. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen saatavuus heikkeni kriisin aikana hetkellisesti ja laitteiden odotusajat pitenivät (esim. Iltasanomat 2.10.2022). Aurinkosähköjärjestelmän tai energiatehokkaampia laitteita hankki noin yhdeksän prosenttia vastaajista. Lisäeristyksiä teki viisi prosenttia ja lämmitysjärjestelmän vaihtoi kolme prosenttia.
Onkin loogista, että kotitalouksilla on usein paremmat mahdollisuudet tehdä nopeasti vaikuttavia säästötoimia kuin mittavia investointeja, vaikka jälkimmäiset voisivat vahvistaa kriisinsietokykyä pysyvämmin. Investointeja rajoittavat kustannusten lisäksi kotitalouksien erilaiset taloudelliset ja tiedolliset lähtökohdat. Paremmassa asemassa olivat kotitaloudet, joilla oli jo kriisin alkaessa käytössään edistyneempää energiateknologiaa, kuten lämpöpumppuja.
Politiikkatoimenpiteet sinne, missä varautumisen mahdollisuudet ovat heikoimmat
Tutkimuksemme tulokset nostavat esiin tärkeän politiikkakysymyksen: miten omakotitaloasujia voidaan tukea tulevissa energiakriiseissä niin, ettei selviytyminen jää vain kulutuksen vähentämisen ja asumismukavuudesta tinkimisen varaan? Suomen kriisinsietokyky ei voi perustua siihen, että kotitalouksien odotetaan elävän kylmissä kodeissa. Jo valmiiksi energiahaavoittuvilla kotitalouksilla on usein rajalliset mahdollisuudet reagoida äkillisiin muutoksiin kriisin aikana. Siksi erityisesti energiaköyhien ja energiahaavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien kotien energiatehokkuutta ja kriisinkestävyyttä tulisi parantaa jo ennen kriisejä.
Tukilämmitysjärjestelmät voivat olla tärkeä osa kotitalouksien kriisinsietokykyä. Erityisesti polttopuiden saatavuus voi olla energiahaavoittuville kotitalouksille ratkaisevaa energiaköyhyyden ehkäisemisessä, sillä hybridilämmitysratkaisut eivät ole kaikkien ulottuvilla.
Tutkimuksemme korostaa myös energialukutaidon merkitystä osana kriisinsietokykyä. Sähkönkulutustaan seuranneet kotitaloudet tekivät todennäköisemmin useampia sopeutumistoimia ja olivat myös todennäköisemmin toteuttaneet energiaremontteja. Kulutuksen seuraaminen voi siis auttaa tunnistamaan säästömahdollisuuksia ja tekemään pitkäjänteisempiä investointeja. Energialukutaito ei kuitenkaan yksin riitä, jos kotitaloudella ei ole varaa tarvittaviin energiaremontteihin.
Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että pienituloiset sekä erityisesti maaseudulla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat kotitaloudet tekivät muita harvemmin tuleviin energiakriiseihin varautumista tukevia investointeja. Siksi politiikkatoimissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota maaseudun asukkaiden mahdollisuuksiin investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Kaupungeissa ja maaseudulla voidaan tarvita erilaisia politiikkatoimia, sillä kotitalouksien lähtökohdat ja mahdollisuudet varautua energiakriiseihin vaihtelevat.
Energiatukia ja muita kriisinsietokykyä vahvistavia politiikkatoimia tulisi kohdentaa erityisesti pienituloisille kotitalouksille, joiden taloudelliset mahdollisuudet energiaremontteihin ja uusiutuvan energian investointeihin ovat rajalliset. Näin voidaan edistää sekä energiaturvallisuutta että kotitalouksien yhdenvertaisia mahdollisuuksia varautua tuleviin energiakriiseihin.
Tutkimus julkaistiin lehdessä Energy Research & Social Science otsikolla “Energy resilience strategies of Finnish households during the energy crisis of 2022–2023(siirryt toiseen palveluun)”.
Kirjoittajat
Tutkimusprofessori Enni Ruokamo työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Häntä kiinnostaa kotitalouksien sähkönkulutuskäyttäytyminen, energiamarkkinoiden muutokset ja miten politiikkatoimilla voidaan edistää kestävää energiamurrosta.
Tutkija Jouni Räihä työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa aiheenaan rakennettuun ympäristöön, erityisesti energiankäyttöön ja asumiseen liittyvä tutkimustoiminta.
Kaisa Matschoss toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa kohdistuu energiamurroksen vaikutuksiin kuluttajien ja kotitalouksien arjessa. Aiemmin hän on tutkinut mm. sosiaalisia käytäntöjä energian käytön tehostamiseksi ja vähentämiseksi, energiakokeiluja ja kansalaisten osallistumista energiapolitiikkaan.
Outi Pitkänen toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksella ja tutkii kotitalouksien kulutusjoustoa, huomioiden erityisesti energiahaavoittuvuuteen liittyvät kysymykset, sekä kotitalouksien rooleja energiamurroksessa.
