Siirry sisältöön

Energia

Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistumista kohti päästöttömyyttä. Muutos on jo pitkällä sähköntuotannossa, joka on Suomessa nykyisin suurelta osin päästötöntä. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat kuitenkin edelleen merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä.

Fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen erityisesti tieliikenteessä, meri- ja lentoliikenteessä sekä teollisuudessa. Lisäksi bioenergialla on merkittävä rooli etenkin kaukolämmön tuotannossa, vaikka sen käyttö voi samalla pienentää metsien hiilinieluja. Energiamurroksen suunta ja nopeus ovat ratkaisevia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kestävä energiasiirtymä on pitkäjänteinen ja monitasoinen prosessi, joka koskee koko yhteiskuntaa. Siinä kietoutuvat yhteen energiajärjestelmän kehitys, talous, ympäristövaikutukset, turvallisuus, työllisyys ja oikeudenmukaisuus. Siirtymä edellyttää toimia kaikilla sektoreilla ja kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Energiasiirtymälle ei ole vain yhtä polkua

Energiajärjestelmä siirtyy fossiilisista polttoaineista kohti vähäpäästöisiä ja uusiutuvia ratkaisuja. Samalla energian kysyntä kasvaa yhteiskunnan sähköistyessä esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Vaikka sähköntuotanto on Suomessa jo suurelta osin päästötöntä, päästöjä voidaan edelleen vähentää korvaamalla fossiilisia polttoaineita sähköön perustuvilla ratkaisuilla esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä.

Siirtymä ei etene yhtä suoraviivaista polkua pitkin, vaan siihen liittyy erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja. Energiajärjestelmän tulevaisuus voi rakentua esimerkiksi uusiutuvan energian, ydinvoiman, energian varastoinnin tai vetytalouden varaan, ja eri ratkaisut voivat painottua eri tavoin.

Kehitykseen vaikuttavat muun muassa teknologinen kehitys, markkinat, kulutustottumukset, poliittiset ohjauskeinot sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tapahtunut irtautuminen venäläisestä energiasta on korostanut energiaturvallisuuden ja omavaraisuuden merkitystä energiajärjestelmän kehittämisessä.

Samalla muutos vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan: investointeihin, kilpailukykyyn, huoltovarmuuteen ja kotitalouksien arkeen.

Kestävän energiajärjestelmän rakennuspalikat

Kestävä energiajärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa energia tuotetaan, siirretään ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Tämä edellyttää:

Samalla on huolehdittava siitä, että ratkaisut eivät aiheuta merkittäviä haittoja luonnolle tai muille kestävyystavoitteille.

Kestävään energiasiirtymään kuuluu myös oikeudenmukaisuuden huomioiminen. Energiajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa eri tavoin kotitalouksiin, alueisiin ja elinkeinoihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä energiaköyhyyteen, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kotitaloudella ei ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan energiapalveluja, kuten lämmitystä, sähköä tai lämmintä vettä.

Energiasiirtymän onnistuminen edellyttää, että sen kustannukset, hyödyt ja mahdolliset haitat jakautuvat oikeudenmukaisesti. Sosiaalinen hyväksyttävyys sekä mahdollisuudet osallistua siirtymään ovat keskeisiä tekijöitä.

Investoinnit ja ohjaus ratkaisevat

Energiasiirtymä vaatii mittavia investointeja energiantuotantoon, infrastruktuuriin ja uusiin teknologioihin. Investointien toteutuminen riippuu erityisesti politiikan ennakoitavuudesta, toimivista markkinoista ja tehokkaista ohjauskeinoista.

Päätöksenteossa keskeistä on varmistaa, että siirtymä etenee samanaikaisesti:

Kaikkien tavoitteiden saavuttaminen yhtä aikaa on haastavaa, mikä korostaa päätöksenteon merkitystä ja eri tavoitteiden yhteensovittamista.

Pitkäjänteinen muutos

Energiasiirtymä etenee vaiheittain kohti järjestelmää, joka ei aiheuta nettokasvihuonekaasupäästöjä ja tukee yhteiskunnan kestävyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Siirtymä vaatii pitkäjänteistä politiikkaa, laajaa yhteiskunnallista sitoutumista ja kansainvälistä yhteistyötä.