Näin eurooppalainen ilmastopolitiikka vaikuttaa suomalaisyrityksiin: “Tavoitteena on tehdä päätöksenteosta helpommin ennustettavaa”

Paukkuja pistetään nyt erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden investointeihin ja niille otollisten olosuhteiden luomiseen.

2020-luvun loppupuoli on ratkaisevaa aikaa puhtaalle siirtymälle.

Nyt Euroopassa ja Suomessa tehtävät poliittiset linjaukset määrittävät, minkälaisia mahdollisuuksia yrityksillä on edistää siirtymää innovaatioiden ja investointien avulla. Linjaukset vaikuttavat siihen, vahvistuuko Euroopan kilpailukyky ja omavaraisuus – ja siihen, saavutetaanko ilmastolain mukaiset päästötavoitteet ajallaan.

“Edistystä on tapahtunut, mutta lisää tarvitaan. Euroopan komissio pyrkii siihen, että päätöksenteko ja siitä aiheutuvat muutokset ovat ennustettavia yrityksille – että pystymme näyttämään matkan suunnan ja välitavoitteet”, sanoo Euroopan komission Suomen-edustuston viestintäpäällikkö Ismo Ulvila.

Katse kääntyy seuraavaksi siis siihen, millaista ilmastopolitiikkaa Euroopassa ja Suomessa rakennetaan ja miten se vaikuttaa suomalaisyrityksiin.

EU-politiikka: Lisää puhtaan siirtymän investointeja Eurooppaan

Lähdetään liikkeelle isosta kuvasta. Euroopan komissio ehdottaa välitavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Suosituksen tarkoitus on vauhdittaa ilmastolain mukaista tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä.

Välitavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa hiilen korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla ja lisää investointeja puhdasta siirtymää edistäviin teknologioihin.

Näitä investointeja halutaan nyt tehdä entistä enemmän juuri Euroopan sisällä. Ismo Ulvila viittaa komission poliittisten suuntaviivojen taustalla olevaan Mario Draghin raporttiin, jossa peräänkuulutetaan Euroopan vahvempaa integraatiota ja sisämarkkinoiden täydentämistä.

Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on sijoitus tulevaisuuden kilpailukykyyn. EU-päätöksenteossa halutaan tukea investointeja itseemme, eli esimerkiksi eurooppalaiseen puhtaaseen energiaan, arvoketjuihin ja energiansiirtoverkkoihin, Ulvila sanoo.

Tulevassa seitsemän vuoden budjettikehyksessä Euroopan komissio ehdottaa, että vähintään 20 prosenttia EU-budjetista kohdistuu puhtaan siirtymän investointeihin. Muun muassa Euroopan investointipankki rahoittaa jo puhtaan siirtymän hankkeita, Euroopan vetypankki vetytaloutta ja tutkimusrahoituksen instrumentit puhdasta siirtymää edistävää tutkimusta ja pilottihankkeita.

Suomalaisyritysten vahva osaaminen muun muassa vedyn, clean techin ja puhtaan energian aloilla on investointien näkökulmasta houkuttelevaa. Suomen ja Ruotsin välille rakennettu Aurora Line -voimajohto on Ulvilan mukaan hyvä esimerkki hankkeesta, joka edistää EU:n energiapoliittisia tavoitteita.

“Suomen perustekijät sopivat hyvin yhteen sen kanssa, minkälaista politiikkaa komissio tekee seuraavat neljä vuotta”, Ulvila sanoo.

Kotimaan ilmastopolitiikka: KAISU keskittyy investointien mahdollistamiseen

Suomi puolestaan sovittaa EU-tavoitteita kansalliseen päätöksentekoon. Tilanne kotimaassa on päästötavoitteista jäljessä: vuoden 2025 ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla vaatii merkittäviä lisätoimia. Liikenteen päästöt ovat kasvaneet, maatalouden päästöt pysyneet ennallaan.

Ympäristöministeriö valmistelee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (tuttavallisesti KAISU 3:a), jonka tarkoitus on kuroa umpeen kuilua nykytilanteen ja 2030-luvun tavoitteiden välillä. Yksi suunnitelman painopisteistä on mahdollistaa puhtaan siirtymän investointeja aiempaa tehokkaammin erityisesti raskaassa liikenteessä, työkoneissa ja teollisuudessa.

Tarkoitus on, että pienetkin yritykset voisivat uudistua ilman, että siirtymä käy kohtuuttoman kalliiksi. Haluamme ohjata tukea eteenpäin menemiseen, emme luoda fossiililoukkua, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sally Weaver.

KAISUssa ehdotetaan muun muassa TKI-tukia ja demonstraatiohankkeita, joiden tarkoitus on pilotoida ja skaalata vähäpäästöisiä ratkaisuja. ETS2-päästökaupan tuottoja aiotaan ohjata sosiaalisen ilmastorahaston kautta mikroyrityksille, jotta mahdollisuus investoida esimerkiksi kalustoon olisi yhdenvertainen suhteessa varakkaampiin toimijoihin.

Yrityksen suusta: Uutta markkinaa hidastaa muna-kana-ilmiö

Sähköisten hyötyajoneuvojen latausinfraa kehittävän Plugitin toimitusjohtaja Johan Mild ja Network Development Lead Joona Töyräs seuraavat raskaan liikenteen sääntelyä suurella mielenkiinnolla. Välillä päätöksenteon poukkoilevuus ja tehottomuus turhauttaa molempia. Töyräksen mukaan raskaan liikenteen sähköistämisessä korostuu muna-kana-ilmiö: jos sähkökuorma-autot ovat liian kalliita hankittaviksi, kannattaako niille rakentaa latausjärjestelmää?

“Markkinan syntymiseksi tarvitaan keppiä tai porkkanaa. Porkkanaa voisi olla nykyistä kauaskatseisempi tukipolitiikka”, Töyräs sanoo. Mild jatkaa:

Liikenne sähköistyy, jotta siitä tulisi päästötöntä. Nyt pitäisi keskittyä siihen, millä mekanismeilla raskaan liikenteen sähköistämistä kiihdytetään. Yhteiskunnan tulisi tukea tällaista kehitystä nimenomaan alkuvaiheessa, kun rakennetaan uutta markkinaa.

Tällä logiikalla tukien tarve ja määrä pienenee sitä mukaa, kun markkina vakiintuu.

Ympäristöministeriön Sally Weaver tunnistaa markkinan syntymisen haasteen. Hänen mukaansa KAISUn avulla pyritään vahvistamaan nimenomaan investointien käynnistämistä.

“Työ ei ole enää pelkkää päästöjen laskentaa. Nyt on viimeistään luotava yrityksille olosuhteet, joissa ne voivat tehdä aidosti päästöjä vähentävät investoinnit”, Weaver sanoo.

Kilpailuvaltti vai kuluerä?

Puhdas siirtymä on väistämätön. Suomen näkökulmasta maaliin on kuitenkin vielä matkaa ja esimerkiksi KAISU-luonnos keräsi satojen sivujen edestä palautetta yritysten ja edunvalvojien edustajilta.

Siirtymän edellytykset ovat kuitenkin olemassa. Energiantuotannon päästöt ovat vähentyneet, kivihiilen energiakäyttö päättyi Suomessa ennen määräaikaa ja maan puhtaan teknologian osaaminen on maailmanluokkaa.

“Meillä on jo tarvittava teknologia ja tahtotila puhtaan siirtymän toteuttamiseksi. Onnistunut siirtymä edellyttää kuitenkin johdonmukaista, ennakoitavaa ja nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa”, summaa Plugitin toimitusjohtaja Johan Mild.

EU-tasolla puhdas siirtymä nähdään strategisena kilpailuvalttina. Siihen Suomessakin pyritään.

“Puhdas siirtymä on suuri kasvumahdollisuus digitalisaation ja tekoälyn rinnalla niin globaalisti kuin Suomessa. Peruuttaminen tästä on kalliimpaa kuin eteenpäin meneminen”, ympäristöministeriön Sally Weaver sanoo.