Canemure
LIFE-IP Canemure -hankkeen perustiedot
Projektin johto: Laura Saikku ja Jyri Seppälä, Syke
Projektin kesto: 2018-2024
Rahoittajat: LIFE-ohjelma, Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Energiavirasto, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Pirkanmaan ELY-keskus, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Yhteistyökumppanit: Helsingin kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Ilmatieteen laitos, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Lauttasaari-Seura ry, Lohjan kaupunki, Luonnonvarakeskus Luke, Oulun ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Rakennustuoteteollisuus RTT, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Turun kaupunki, Ukipolis Oy, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää kattavia muutoksia eri sektoreilla ja yhteiskunnan toimintatavoissa. Kuusivuotisen (2018–2024) Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen ytimessä oli alusta lähtien yhteistyö ja verkostoituminen,
vankka asiantuntijuus ja konkreettiset, päästövähennyksiä tuottavat ilmastotoimet. Hanke sai rahoitusta EU:n LIFE IP-ohjelmasta.
Kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä vain lainsäädännöllä, vaan pitkien etäisyyksien Suomessa tarvitaan alueellista, paikallisista tarpeista nousevaa ja hyvinvointia lisäävää ilmastotyötä. Koko hankkeen ajan seitsemässä maakunnassa tehtiin laajaa sidosryhmäyhteistyötä, laadittiin ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat, vauhditettiin uusia
tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä sparrattiin yrityksiä ja päätöksentekijöitä.
Canemure-hankkeessa edistettiin älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisättiin hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa, parannettiin rakennusten energiatehokkuutta sekä tuettiin prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Myös maa- ja metsätaloudessa edistettiin siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla.
Tutkimustieto, työkalut ja palvelut ilmastotyön tueksi
Canemuren asiantuntijaverkosto on yhdistänyt asiantuntijaorganisaatiot, alueelliset yhteistyöryhmät, edelläkävijäkunnat ja käytännön toimijat työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnille, yrityksille ja kansalaisille on ajantasaista tietoa kasvihuonekaasupäästöistä, parhaista käytännöistä ja ilmastotoimien vaikutuksista sekä muun muassa julkisista hankinnoista, kestävästä liikkumisesta, ilmastotyön rahoituskanavista ja kuluttajien mahdollisuuksista hillitä ilmastonmuutosta. Hankkeessa tuotetut lukuisat uudet työkalut ja palvelut hyödyttävät myös valtionhallintoa ja tukevat ilmasto- ja energiastrategian ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toteuttamista.
Ilmastotyö antoi työlle raamit
Suomen ilmastopolitiikan keskeinen pilari on kansallinen ilmastolaki, jonka mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Tavoitteisiin pääsemiseksi laaditaan kerran vaalikaudessa Suomen EU-velvoitteisiin vastaava, taakanjakosektorin päästöihin keskittyvä Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) sekä erillinen, kaikki sektorit kattava ilmasto- ja energiastrategia. Canemure-hanke on merkittävällä tavalla tukenut sekä KAISUn että ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoa erityisesti kunnissa ja maakunnissa.
Asiantuntijat tukivat alueellista ilmastotyötä
Canemuren asiantuntijaverkosto yhdisti asiantuntijaorganisaatiot, alueelliset yhteistyöryhmät, edelläkävijäkunnat sekä käytännön toimijat työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiantuntijaverkostoon kuuluivat hankkeen koordinaattori Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke ja Ilmatieteen laitos.
Päästölaskentaa kehitettiin Canemuressa
Uusi päästölaskentajärjestelmä kaikille Suomen kunnille julkaistiin vuonna 2020 (ALas-laskentamalli). Päästötietoja on tämän jälkeen päivitetty vuosittain. Kuntien käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrä ja kehitys ovat avoimesti saatavilla vuosille 1990 ja 2005–2022 ja niitä voi tarkastella kunta-, maakunta- ja ELY-aluekohtaisesti.
Skenaariotyökalu tukee päästövähennyksiä
Kuntien ja alueiden ilmastotavoitteiden laatimisen tueksi tuotettiin skenaariotyökalu (ALasSken), joka perustuu käyttöperusteisten päästöjen laskentajärjestelmään. Sen pohjalta voidaan muodostaa kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita perustuen kunkin kunnan nykyhetken päästötilanteeseen sekä erilaisiin päästöihin vaikuttaviin tekijöihin
ja toimenpiteisiin. Laskurissa voi tarkastella myös toimien aiheuttamia talous- ja terveysvaikutuksia.
Vuonna 2023 julkaistiin ensimmäistä kertaa arviot Suomen kaikkien kuntien kulutusperusteisista päästöistä. Ensimmäiset tiedot koskivat vuotta 2015. Vuoden 2019 kulutusperusteiset päästöt julkaistiin loppuvuonna 2024. Päästölaskennan kaupunginosamallinnusta on kehitetty ja laskettu rakennusten energiankulutuksen ja liikenteen päästöjä Helsingissä Maunulan ja Lauttasaaren kaupunginosille. Hankkeessa koottiin yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita. Nämä tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa. Indikaattorit julkaistiin kaikille avoimessa verkkopalvelussa ja niitä päivitetään myös jatkossa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin alueellisia uusiutuvien energialähteiden investoinneista seuraavia välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia sekä uusiutuvan energian päästövähennyspotentiaaleja.
Laskureita kunnille ja asukkaille
Hankkeessa tehtiin myös lukuisia erilaisia laskureita helpottamaan kuntien ja asukkaiden ilmastotekoja. Laskuri bioenergian käytön vaikutuksesta metsän hiilitaseeseen helpottaa metsien hiilinieluvaikutusten huomioimista biotalouden kestävyystarkasteluissa.
Ravintolan ruokien hiilijalanjälkilaskuri muodostaa kokonaiskuvan yksittäisessä ravintolassa tarjottavien ruokien hiilijalanjäljestä. Ruokapalveluiden laskuri taas soveltuu parhaiten toimintatapojen muutosten vaikutuksen havainnollistamiseen, esimerkkeinä kasvisruoan lisääminen ja hävikin vähentäminen. Kuntakohteen aurinkosähkön kannattavuuslaskurin avulla voi arvioida investoinnin kannattavuutta esimerkiksi nettonykyarvon avulla.
Kuntakohteen lämpöpumppujen ja hybridien kannattavuuslaskuri auttaa lämpöpumppujärjestelmien valinnassa ja kannattavuuden arvioinnissa. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen erilaisia energiajärjestelmiä lämpöpumppujen ja aurinkosähkön osalta sekä näiden yhdistelminä. KULKURI-laskurin avulla voi vertailla erilaisten liikkumispalveluiden kustannuksia ja päästöjä.
Ilmastotyön haasteet ja mahdollisuudet
Hankkeessa tutkittiin myös kuntien ilmastotyöhön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kuten hukka- ja geolämmön hyödyntämisen esteitä erityisesti kaukolämpöyhtiöiden näkökulmasta. Samalla tarjonnan esteitä selvitettiin jätevesiyhtiöiden, konesaleja omistavien yritysten ja isojen kiinteistönomistajien näkökulmasta.
Hankkeessa pureuduttiin myös kuntien ilmastoviestintään ja -brändeihin sekä näiden mahdollisuuksiin kuntien ilmastotyön tehostamisessa.
Vaikuttavimmat ilmastotoimet
Asiantuntijaverkosto arvioi lukuisten eri ilmastotoimien vaikuttavuutta ja koosti Canemure-maakuntien vaikuttavimmat ilmastotoimet mallitiekartoiksi, joita maakunnalliset toimijat
voivat hyödyntää jatkossa.
Hankkeessa tehdyt politiikkasuositukset antavat toimenpidesuosituksia liikenteen päästövähennysten saavuttamiseksi sekä ratkaisuja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi julkaistiin 13 hyvien käytäntöjen
koostetta suosituksineen (Canemure Best Practices), jotka esittävät suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.
