Tuore kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset kannattavat vahvempaa poliittista ohjausta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta kiinni pitämiseksi. Vastauksissa korostuvat myös turvallisuus, kustannusten kohtuullisuus ja ympäristö.
Kysyimme vuodenvaihteessa 2025–2026 tehdyssä kyselytutkimuksessa, mitä kansalaiset ajattelevat energia- ja ilmastopolitiikasta. Vastauksia saatiin 2135, ja aineisto on edustava tarkasteltaessa manner-Suomen suomenkielistä aikuisväestöä (18–80 v).
Päättäjiltä kaivataan ilmastotekoja
Ilmastonmuutoksen on tunnistettu olevan yksi ihmiskunnan suurimmista uhista. Tämä näkyy myös vastauksissa, sillä lähes 80 % vastaajista pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tavoitteena (kuva 1). Myös näkemys siitä, että päättäjien tulisi tehdä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, saa selvästi enemmän kannatusta kuin vastustusta (62 % vs. 20 %).
Lisäksi enemmistö vastaajista (55 %) on sitä mieltä, että hiilineutraaliustavoitteesta tulee pitää tiukasti kiinni. Toisaalta 30 %:n vähemmistö olisi valmis tinkimään siitä. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on vaikeutunut muun muassa hakkuiden kasvun, liikenteen jakeluvelvoitteen ja polttoaineverotuksen keventämisen myötä. Kehitys on herättänyt keskustelua tavoitteen höllentämisestä. Tavoite on kuitenkin yhä saavutettavissa, jos lisätoimiin ryhdytään viipymättä (Suomen ilmastopaneeli 2025, Suomen ympäristökeskus 2026).
Yksi tutkimuksen pääviesteistä onkin, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteuttamiselle on yhä kansalaisten enemmistön tuki.
Turvallisuus etusijalla
Toinen tutkimuksen pääviesteistä on, että ilmasto- ja energiapolitiikka ei saa heikentää kansallista turvallisuutta (kuva 2). Yli 80 % vastaajista on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että politiikkatoimilla ei saa missään tilanteessa vaarantaa turvallisuutta. Vielä vahvempi yksimielisyys näkyy väitteessä, että Suomen tulee pysyä kaikissa tilanteissa riippumattomana venäläisestä energiasta: peräti 70 % on tästä täysin samaa mieltä ja vain 6 % on eri mieltä väittämän kanssa.
Vastaajien keskuudessa pidetään myös tärkeänä, että energia- ja ilmastopolitiikassa mietitään Suomen ja suomalaisten etua. Epävarma geopoliittinen tilanne ja omavaraisuusnäkökulmat heijastuvat siis vahvasti kansalaisten ilmasto- ja energiapoliittisiin näkemyksiin.
Kustannukset ja oikeudenmukaisuus tärkeitä
Selvä enemmistö vastaajista (86 %) pitää ilmasto- ja energiapolitiikassa tärkeänä sitä, etteivät yksittäisten kotitalouksien kustannukset kasva liian suuriksi (kuva 2). Tämä viestii vahvasta oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta ja tulonjakokysymysten huomioimisesta toteutettavaa politiikkaa kohtaan.
Valtaosa vastaajista (66 %) myös katsoo, että ilmasto- ja energiapolitiikan tuottojen ja kustannusten tulee jakautua tasaisesti eri kuntien ja kaupunkien kesken.
Puhtaan siirtymän hankkeiden paikallisen hyväksyttävyyden kannalta on havaittu tärkeäksi, että ne alueet, joissa hankkeita toteutetaan, myös hyötyvät niistä. Politiikan tärkeänä ohjenuorana voidaankin pitää sitä, että pelkät haitat eivät kasaannu kohtuuttomasti tiettyjen ihmisten tai alueiden maksettavaksi.
Ympäristö ja talous mukana kokonaisuudessa
Kysyttäessä, mitä asioita ilmasto- ja energiapolitiikassa tulisi painottaa, ympäristön ja luonnon tärkeys kansalaisille nousee selvästi esiin. Lähes 70 % vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että luonto- ja ympäristöasiat tulisi ottaa ensisijaisesti huomioon ilmasto- ja energiapolitiikassa (kuva 2). Pienempi, mutta silti merkittävä osuus, vastaajista (43 %) pitää erityisesti talouskasvua ja yritysten toimintaa tärkeinä edistettävinä asioina.
Tässä ei välttämättä ole ristiriitaa, sillä puhdas energiasiirtymä voi edistää talouskasvua ja samalla hillitä ilmastonmuutosta. Siirtymän edellyttämät investoinnit energiainfrastruktuuriin saattavat kuitenkin lisätä maankäyttöpaineita luontoarvoiltaan rikkaille alueille. Puhtaan energiasiirtymän paikallisiin luontovaikutuksiin on siis tärkeää kiinnittää erityishuomiota, myös kansalaisten näkökulmasta. Tässä ratkaisuja ovat esimerkiksi hajautetun energiantuotannon sijoittaminen lähelle olemassa olevaa infraa tai luontoarvoltaan köyhemmille alueille.
Päästövähennyksiä toivotaan, mutta millä keinoin?
Kysyttäessä ohjauskeinoista mielipiteet jakautuvat enemmän (kuva 3). Päästöjä aiheuttavien toimintojen rajoittaminen tai kieltäminen saa enemmistön tuen (52 %), mutta kohtaa myös jonkin verran kriittisyyttä (23 %).
Päästöjen verottaminen ja päästökauppa jakavat hieman enemmän mielipiteitä, sillä 47 % vastaajista on näiden kannalla ja 27 % vastaan. Sen sijaan päästöjä vähentävien teknologioiden taloudellinen tukeminen saa laajaa kannatusta: yli 60 % on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä.
Myös hiilinielujen vahvistaminen – olipa kyse luonnosta (esim. metsät) kuin teknisistä ratkaisuista (esim. hiilidioksidin talteenotto) – saa enemmistön tuen. Toisaalta näihin liittyen on myös eniten epävarmoja tai ”en osaa sanoa” vastauksia.
Yritysten ja kotitalouksien vapaaehtoisuuteen nojaavat ohjauskeinot saavat vastaajilta vähiten kannatusta.
Kaiken kaikkiaan kyselytulosten perusteella päättäjien toivotaan ottavan vastuuta ja ohjaava rooli päästöjen vähentämisessä. Kansalaisten näkemykset ovat myös linjassa nykyisen tutkimustiedon kanssa muun muassa vapaaehtoisten toimien tehottomuudesta.
Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristökeskus yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa osana Euroopan unionin rahoittamaa NextGenerationEU REPower-CEST -hanketta. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan blogin kirjoittajien näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole niistä vastuussa.
Lähteet
Suomen ympäristökeskus (2026): Ilmastolain tavoitteet ja täydentävät keinot niiden saavuttamiseksi(siirryt toiseen palveluun)
Suomen ilmastopaneeli (2025). Ilmastopaneelin kannanotto: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite.(siirryt toiseen palveluun)
Kirjoittajat
Tutkimusprofessori Enni Ruokamo työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Häntä kiinnostaa kiertotalouden markkinoiden kehittyminen, vaikutusten arviointi ja ohjauskeinot, kuluttajien preferenssit ja taloudellinen arvottaminen.
Tutkija Jouni Räihä työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa aiheenaan rakennettuun ympäristöön, erityisesti energiankäyttöön ja asumiseen liittyvä tutkimustoiminta
Tommi Tikkanen työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa kuluttajien preferenssit, taloudellinen arvottaminen, vesivarojen hallinta, puhtaan energiajärjestelmän siirtymä ja muovien kiertotalous.
