Tekoälyteknologia voi auttaa yhteiskuntaa hyödyntämään tutkimustietoa kriittisten ympäristökysymysten ratkomisessa. Samalla on varmistettava, että tekoälyn koostama tieto on laadukasta. Suomen ympäristökeskus kokeili tekoälyn hyödyntämistä puhtaan energiasiirtymän tietopohjan laajentamiseen ja havaitsi, että hyötyjen realisoituminen edellyttää vielä lisäselvityksiä, kehittämistä ja lisäpanostuksia.
Miten toteutetaan puhtaan energian siirtymä kestävästi? Kysymys on erittäin keskeinen ja ajankohtainen mutta hyvin laaja ja haastava. Siihen tarvitaan valtava tietopohja, jota pitää osata soveltaa johdonmukaisesti aina kulloiseenkin tarpeeseen. Tietoa tarvitsevat poliittiset päätöksentekijät, julkishallinnon virkahenkilöt, viranomaiset, yritykset, yhteisöt ja yksityiset kuluttajat.
Onnistuessaan tekoälyn käyttö parantaisi tiedon saatavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä tiedon hyödyntämisen tehokkuutta. Ajatus oli niin kiehtova, että lähdimme kokeilemaan asiaa.
RePower-CEST-hankkeessa syntyi ajatus, voisiko tekoäly auttaa pääsemään tarvittavan tiedon äärelle, yhdistämään tietoa johdonmukaisella tavalla ja laatimaan lyhyitä synteesejä erilaisiin kysymyksiin. Onnistuessaan tämä parantaisi tiedon saatavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä tiedon etsimisen ja hyödyntämisen tehokkuutta, mikä auttaisi tekemään kestävämpiä päätöksiä. Ajatus oli niin kiehtova, että lähdimme kokeilemaan asiaa.
Kokeilu suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin tiedon käyttäjät ja käyttötapaukset, jotka priorisoitiin. Lisäksi laadittiin suunnitelma tekoälyagentin pilotoinnille mahdollisine tietolähteineen ja teknisine ratkaisuvaihtoehtoineen. Keskeisenä vaatimuksena pilotille oli sen tuottaman tiedon luotettavuus ja mahdollisuus soveltaa pilottia yli organisaatiorajojen.
Toisessa vaiheessa tekoälyagenttia pilotoitiin. Pilotointia varten käytimme valmisteknologiaa, koska se mahdollisti riittävän nopean testauksen tarkoitustamme varten. Pilotointiin liittyi kuitenkin merkittäviä haasteita.
Pilotti osoitti, ettei valittu teknologia ollut riittävän vakaa tai kypsä testattuihin käyttötapauksiin. Alusta vaikutti olevan voimakkaan, jatkuvan kehityksen alla. Tiheät päivitykset aiheuttivat agentin kaatumista, järjestelmä käyttäytyi epäjohdonmukaisesti, ja ajoittain oli epäselvää, mistä häiriöt johtuivat. Käytännössä ympäristö oli toistuvasti epävakaa ja tekniset ongelmat keskeyttivät testauksen usein.
Haasteista huolimatta pystyimme pilotoimaan kaikki valitut käyttötapaukset riittävällä tasolla, jotta niiden toteuttamiskelpoisuudesta saatiin selkeä kokonaiskuva. Testitulosten ja projektiryhmän yhteisen arvion perusteella vain yksi käyttötapaus – oikeiden lähdedokumenttien haku ilman sisällön yhteenvedon tai aihekohtaisen vastauksen tuottamista – vaikutti tässä vaiheessa riittävän luotettavalta jatkokehitykseen.
Valittuihin käyttötapauksiin toimivan agentin toteuttaminen edellyttäisi huomattavasti vahvemman ohjattavuuden toiminnallisuuteen, luotettavuuteen ja tekniseen arkkitehtuuriin. Tämä vaatisi huomattavasti testattua pilottia räätälöidymmän ratkaisun, jollaista ei resurssien puitteissa ollut tässä hankkeessa mahdollista lähteä toteuttamaan.
Teknisen toteutuksen ja tarkoituksenmukaisen toimivuuden lisäksi pohdimme tekoälyn hyödyntämisen ympäristövaikutuksia suhteessa sen tuottamiin hyötyihin. Koska tekoälyn energiankulutus on merkittävää verrattuna perinteisiin hakukoneisiin, ei olisi perusteltua hyödyntää tekoälyä tuottamaan uudelleen ja uudelleen samansisältöisiä, saati epäluotettavia, vastauksia.
Vaikka emme tällä kertaa onnistuneet tavoitteessamme, saimme paljon hyödyllistä oppia tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista ja -haasteista. Tekoälyteknologiat myös kehittyvät nopeasti, joten vastaava pilotointi voi lähitulevaisuudessa hyvinkin onnistua.
Kirjoittajat
Sampo Soimakallio työskentelee Sykessä kehittämispäällikkönä ja Marika Leed hankepäällikkönä. Tekoälykokeilu toteutettiin RePower-CEST-hankkeessa.
