Raskaan liikenteen, työkoneiden ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt eivät ole juurikaan vähentyneet. Näillä toimialoilla tarvitaan keinoja, jotka ylittävät nykyiset esteet ja vauhdittavat siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Markkinoita tukemalla ja ohjausta kehittämällä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti.
Uusien politiikkasuositusten mukaan päästöjä voidaan vähentää haastavimmilla toimialoilla. Suositukset on julkaissut Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projekti, jonka tehtävänä on tukea Suomea erityisesti maatalouden, raskaan liikenteen ja teollisuuden prosesseissa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
”Lähivuodet ovat päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä. Julkaisussa esittelemme kolme kokonaisuutta, joiden toimenpidevalikoiman avulla haastavimpien toimialojen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Toivon tämän julkaisun tarjoavan päättäjille lisää konkreettisia työkaluja, joiden avulla Suomi pärjää, voi hyvin ja menestyy myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomassa epävarmassa tulevaisuudessa”, sanoo ACE-projektin johtaja Karoliina Auvinen.
Kolme vaikuttavaa ja tehokasta tapaa vähentää päästöjä haastavimmilla toimialoilla
1. Turvepeltoja kosteikkoviljelyyn
Ruoantuotannon ulkopuolella olevia ja paljon päästöjä tuottavia
turvepeltoja ohjataan kosteikkoviljelyyn.
Maatalouden tehokkaimmat päästövähennystoimet liittyvät eloperäisiin maihin, kuten turvepeltoihin. Turvepellot tuottavat noin puolet maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Siksi käytössä olevan turvepeltoalan määrä ja turvemaiden hoidon käytännöt ovat maatalouden päästöjen kannalta ratkaisevia.
Osa runsaspäästöisistä turvepelloista on heikkotuottoisia tai muusta syystä poissa ruoantuotannosta. Nämä pellot tulisi vettää päästöjen vähentämiseksi, mutta maanomistajille maksettavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset pinta-alaperusteiset tuet hidastavat päästövähennysten toteutusta. Jos pellot jätetään vettämättä, turpeen hajoaminen aiheuttaa päästöjä niin kauan kuin ojitus toimii. Tukemalla vetettävän alan laajentamista voidaan kompensoida heikkotuottoisille turvepelloille nyt ohjautuvien maataloustukien poistoa ja mahdollistaa kosteikkoviljelyn arvoketjujen kehittämistä.
“Turvepeltojen vettäminen on välttämätöntä Suomen hiilineutraaliuden kannalta ja tutkitusti myös kustannustehokas päästövähennyskeino. Aina suoksi ennallistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin hyvä ratkaisu on kosteikkoviljely, joka mahdollistaa uutta tuotannollista toimintaa ja päästövähennyksiä osittain vetetyillä pelloilla”, kertoo tutkimusprofessori Kristiina Lång Luonnonvarakeskus Lukesta.
2. Työkoneiden ja kuorma-autojen sähköistäminen
Yritysten sähköverkko- ja latausinfrastruktuurin sekä kalustohankintojen
edistämiseksi tarvitaan kilpailutettuja tukia. Konehankintojen korotettua
poistoa kannattaa jatkaa siten, että ehtona on koneen vähäpäästöisyys.
Sähkö- ja latausinfrastruktuurin parantaminen on kriittinen vähimmäistoimenpide raskaan tieliikenteen ja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi. Raskaan tieliikenteen ja työkoneiden päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä noin 6,2 miljoonaa tonnia CO2-e eli yli 13 prosenttia Suomen päästöistä. Ne pitää saada selvästi laskuun, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Sähköistäminen on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä työkoneissa ja kuorma-autoissa, erityisesti teollisuuden solmukohdissa, joissa erilaista kalustoa liikkuu paljon. Latausinfran puutteet on ratkaistava nopeasti ja konehankintoja tuettava, jotta raskaan kaluston sähköistämisen markkina saadaan vauhtiin.
ACE-projektin johtaja Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus
Työkoneiden päästöt vähenevät siirtymällä dieselkäyttöisistä koneista sähköisiin. Sähköisten työkoneiden ja kuorma-autojen saatavuus on nykyisin melko hyvä, mutta niiden käyttöönottoa hidastavat dieselkoneita korkeampi hankintahinta sekä puutteellinen sähköverkko- ja latausinfrastruktuuri. Panostaminen sähköverkko- ja latausinfrastruktuuriin on strateginen investointi energiaturvallisuuteen ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Sähköisten kuorma-autojen hankintatuki ja EU:n AFIR-asetuksen mukaiset jakeluverkostotuet tulisi säilyttää. Lisäksi konehankintojen korotettua poistoa tulee jatkaa siten, että veroedun ehtona on koneen vähäpäästöisyys.
3. Kotimaiset kasviproteiinit kasvuun
Kasviproteiinien tuotanto- ja vientiketjujen vahvistamiseen
tarvitaan kohdennettu investointipaketti. Julkiset ruokapalvelut
on velvoitettava noudattamaan ravitsemussuosituksia.
Ruokajärjestelmän päästöjä voidaan vähentää korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiineilla. Tämä edellyttää muutoksia sekä tuotannon rakenteessa että kulutustottumuksissa.
Kasviproteiinien arvoketjujen kehittymistä tulee vahvistaa rahoittamalla alan TKI-toimintaa ja vahvistamalla yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Julkisella rahoituksella ja takauksilla voidaan katalysoida yksityistä rahoitusta erityisesti ruokainnovaatioiden haastavassa skaalaamisvaiheessa. Myös alkutuotannon ja jalostuskapasiteetin vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Uusien kasviproteiinituotteiden valmistus loisi työpaikkoja ja vahvistaisi aluetaloutta.
Koulujen ruokapalveluiden hankintojen ohjausta tulee vahvistaa päästövähennysten edistämiseksi sekä kansanterveyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Suomessa kouluruokaa tarjotaan päivittäin lähes 900 000 koululaiselle ja opiskelijalle.
”Velvoittamalla koulujen ruokapalvelut noudattamaan kansallisia ravitsemussuosituksia voidaan turvata yhtäläinen oikeus ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ja ympäristön kannalta kestävään ruokaan”, sanoo ruokajärjestelmiin perehtynyt tutkimusprofessori Minna Kaljonen Sykestä.
Lue Kolme väylää kohti hiilineutraalia Suomea -julkaisu
Lue koko julkaisu Heldassa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lue koko julkaisu Issuussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja
Julkaisun laatijoiden yhteystiedot:
- Turvepeltoja kosteikkoviljelyyn: tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Työkoneet ja raskas liikenne: erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Kotimaiset kasviproteiinit kasvuun: tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Päästövähennystoimien kustannustehokkuus: erikoistutkija Santtu Karhinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
