Siirry sisältöön

Kansallisen ilmastopolitiikan suuntaviivoja vedetään nyt


Johanna Niemistö
© Riina Gröhn

Suomen ilmastopolitiikassa on ollut kiinnostava syksy, kun sekä energia- ja ilmastostrategia, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma että ilmastolain mukaisesti ensimmäistä kertaa laadittava pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ovat olleet valmistelussa.

Laaja tutkijajoukko VTT:stä, Lukesta, Suomen ympäristökeskuksesta, ja GTK:sta laati taustaskenaariot ja vaikutusten arvioinnit edellä mainittujen suunnitelmien ja strategian taustalle Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO) -yhteistyössä. Mukana ovat taakanjako- päästökauppa- ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien kehitysskenaariot vuoteen 2055 saakka.

Tulosten mukaan Suomella on vielä hyvä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, ratkaisevat päätökset puhtaista teknologioista ja maankäytöstä tarvitaan nyt. Etenkin vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatisi nopeaa suunnanmuutosta nykytoimiin, muun muassa yhteensovitettua ilmastopolitiikkaa sekä nopeita päätöksiä maankäyttösektorin nielujen vahvistamisesta. Kansalaisten ja yritysten sitoutuminen ilmastotavoitteisiin on tutkimuksen mukaan vahvaa.

Energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma julkaistiin joulukuun alussa, ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on määrä hyväksyä valtioneuvostossa vielä tänä vuonna. Myös tutkimuspuolella työt jatkuvat. Sekä Suomen ympäristökeskuksen että Luken vetämät projektit julkaisevat ensi vuonna kestävään ja oikeudenmukaiseen puhtaan energian siirtymään tähtäävät tiekartat, jotka tukevat osaltaan strategista päätöksentekoa. Toivottavasti tulevaisuuden suuntaviivoista saadaan riittävän vahvoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

KEITO-yhteistyö toteutettiin osana Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitteisia projekteja: Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja GTK:n Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) ja Luken Ratkaisuja energiamurroksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin (REPower).

KEITO-tuloksiin sekä REPower-CEST-projektissa tuotettuihin webinaareihin ja julkaisuihin pääset tutustumaan täällä: Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST)

Johanna Niemistö
Erikoistutkija
Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projekti
Suomen ympäristökeskus