Tänään 16.9. Maailman otsonipäivänä asiaa juhlistetaan Ruandan Kigalissa. Juhlaan on aihetta, sillä Kigalissa tehty päätös vähentää ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti.
Ympäristönsuojelun saralla Montrealin pöytäkirja tunnetaan etenkin stratosfäärin otsonikerroksen suojelun menestystarinana. Kun sen avulla oltiin pääsemässä eroon otsonikerrosta tuhoavista klooratuista kaasuista, tilalle tuli uusi ongelma: fluorihiilivety- eli HFC-yhdisteiden nopeasti kasvava käyttö. HFC-yhdisteet eivät vahingoita otsonikerrosta, mutta ne ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. HFC-päästöjen arvioitiin nousevan vuoteen 2050 mennessä 4–5,3 gigatonniin vuodessa. Tuo määrä vastaisi 7–9 prosenttia kasvihuonekaasujen nykyisistä globaalipäästöistä.
Montrealin pöytäkirja laajeni ilmastonmuutoksen hillintään
Vuonna 2016 Kigalissa tehtiin historiallinen muutos. Montrealin pöytäkirjan sääntely ulotettiin HFC-yhdisteisiin. Ensimmäistä kertaa mukaan otettiin aineita, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta. Montrealin pöytäkirjan piirissä on nyt 96 otsonikerrosta heikentävää ainetta ja 18 HFC-yhdistettä, yhteensä 114 kontrolloitua kemiallista yhdistettä.
Ratkaisu ei syntynyt helposti; HFC-yhdisteitä koskevat neuvottelut kestivät seitsemän vuotta. Aluksi osa maista kyseenalaisti jopa sen, voiko Montrealin pöytäkirjassa käsitellä ilmastokysymyksiä tai HFC-yhdisteitä lainkaan, koska ne kuuluivat myös ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan piiriin. Samalla oli kuitenkin selvää, että HFC-yhdisteitä käytettiin pitkälti samoissa käyttökohteissa kuin aiempia otsonikerrosta heikentäviä aineita: kylmä- ja ilmastointilaitteissa, lämpöpumpuissa, palontorjunnassa, aerosoleissa ja teollisuuden prosesseissa. Neuvotteluprosessin aikana kävi myös ilmi, että kumpikaan sopimus ei ole toiselleen alisteinen. Sopimukset toimivat itsenäisesti, mutta yhteistyö on toki suotavaa.
Aluksi osa maista kyseenalaisti jopa sen, voiko Montrealin pöytäkirjassa käsitellä ilmastokysymyksiä tai HFC-yhdisteitä lainkaan.
Vuosien työn, tieteellisen näytön vahvistumisen ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen läpimurto tapahtui vuonna 2016. Kigalissa viimeisen yön puristus päättyi ratkaisuun, joka on nykyään kasainvälisesti laajalti hyväksytty. Kigalissa tehty muutos on 24.8.2026 mennessä ratifioitu 175 maassa.
HFC-yhdisteitä koskevien rajoitusten toimeenpano alkoi teollisuusmaissa vuonna 2019 ja kehittyvissä maissa vuoden 2025 alusta. Montrealin pöytäkirjan rahoitusmekanismi, Multilateral Fund, on tähän mennessä osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi mekanismiksi. Rahoitusmekanismin kautta HFC-aineista aiheutuvien ilmastopäästöjen vähentäminen ja ehkäisy on maksanut vain 0,07 USA:n dollaria hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Kustannustehokkaampaa tapaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on vaikea löytää.
Kustannustehokkaampaa tapaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on vaikea löytää.
Viime heinäkuuhun mennessä rahaston johtokunta oli hyväksynyt 84 kansallista toimeenpano-ohjelmaa HFC-yhdisteiden käytön vähentämiseksi. Ohjelmat tähtäävät 10 prosentin vähennykseen Kigali-perusurasta vuoteen 2029 mennessä.
Pitkällä aikavälillä vaikutus on vielä suurempi: Vuoteen 2100 mennessä Kigalin muutoksen on arvioitu ehkäisevän globaalia lämpenemistä noin 0,4–0,5 °C.
Toimeenpano näkyy jo päästövähennyksinä
Euroopan unionissa Kigalin muutosta toimeenpannaan fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevalla F-kaasuasetuksella (EU 2024/573). Vuonna 2024 voimaan tulleen asetuksen tavoite on lopettaa ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden markkinoille saattaminen EU:ssa kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa F-kaasuasetuksen ja otsoniasetuksen toimeenpanosta säädetään ympäristönsuojelulaissa, ja valvonta perustuu useiden viranomaisten yhteistyöhön.
Tulokset näkyvät jo. Koko Euroopan unionin F-kaasupäästöt olivat korkeimmillaan vuonna 2014. Vuoteen 2023 mennessä ne olivat vähentyneet noin 38 prosenttia. Suomessa F-kaasupäästöistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana leikattu noin 57 prosenttia.
Samalla sääntely vauhdittaa siirtymää luonnollisiin kylmäaineisiin, kuten hiilidioksidiin, ammoniakkiin ja hiilivetyihin. Niiden ilmastovaikutus on hyvin matala tai olematon, ne eivät heikennä otsonikerrosta eivätkä muodosta ympäristössä erittäin pysyviä haitallisia yhdisteitä, kuten PFAS-ikuisuuskemikaaleja.
Katse seuraaviin haasteisiin
Kigalin muutoksen 10-vuotista taivalta juhlistetaan tänä vuonna marraskuussa Ruandan Kigalissa. Samalla keskustellaan siitä, pitäisikö kunnianhimoa nostaa ja Montrealin pöytäkirjan tehtäväkenttää laajentaa.
Esimerkkejä uusista teemoista ovat kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen energiatehokkuus, energiatehottomien laitteiden dumppaamisen ehkäiseminen kehittyviin maihin, teollisuuden typpioksiduulipäästöjen sääteleminen, otsonituholaiskaasujen raaka-ainekäytöstä aiheutuvien päästöjen rajoittaminen ja maailman voimakkaimpien kasvihuonekaasujen, kuten rikkiheksafluoridin (SF6), korvaaminen ilmastoystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
Tapio Reinikainen
johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus
