Usein kysytyt kysymykset

Tähän esitykseen on koottu viiden maankäyttöluokan päästöt: rakennetut alueet, maatalousalueet, metsät, vesistöt, kosteikot (turvetuotantoalueet ja luonnontilaiset suot). Tarkastelun ulkopuolella ovat mm. ruohikot, harvapuistoiset metsät, avoimet kankaat, kalliomaat, joutomaat, metsätiet ja varastoalueet. 

Tulokset on saatu malleista, tietokannoista sekä pinta-alapainotteisilla kertoimilla laskemalla. Tulokset esitetään maakunnittaisina kaavioina. Rakennettujen alueiden päästöihin sisältyvät maatalouden kotieläintuotannon ja peltoviljelyn päästöt sekä turvetuotannon päästöt. Kaavioina tulokset esitellään koko manner-Suomelle ja erikseen 18 maakunnalle pylväsdiagrammeina.

Ainoastaan Manner-Suomen maakunnat ovat mukana tässä esityksessä. Ahvenanmaa jäi pois siksi, että rakennettujen alueiden päästöistä ei sieltä ollut tietoa samalla tavalla kuin Manner-Suomen alueilta.

Lähteet: 

Holmberg, M., Junttila, V., Schulz, T., Grönroos, J., Paunu, V.-V., Savolahti, M., Minunno, F., Ojanen, P., Akujärvi, A., Karvosenoja, N., Kortelainen, P., Mäkelä, A., Peltoniemi, M., Petäjä, J., Vanhala, P., Forsius, M., 2023. Role of land cover in Finland’s greenhouse gas emissions. Ambio.  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01910-8  

Forsius, M., ym. 2023. Modelling the regional potential for reaching carbon neutrality in Finland: sustainable forestry, energy use and biodiversity protection. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01860-1 

Junttila, V., ym. 2023. Uncertainties of forest carbon stocks and fluxes in landscape and at national level under climate change. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01906-4  

Mäkelä, A., ym. 2023. Effect of forest manageå4äment choices on carbon sequestration and biodiversity at a national scale. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01899-0  

Tuloksiin liittyvä avoin data:

Holmberg, M., Junttila, V., Schulz, T., Minunno, F., Ojanen, P., Mäkelä, A., Peltoniemi, M., Forsius, M., 2023. Regional greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland [Data set]. Zenodo.  https://doi.org/10.5281/zenodo.7827577 

Tässä esityksessä rakennettujen alueiden päästöt (metaani CH4 , hiilidioksidi CO2 , dityppioksidi N2O) ovat peräisin poltto- ja teollisuusprosesseista sekä jätteiden käsittelystä. Päästöt saatiin FRES-mallista, YLVA-tietokannasta sekä ALas-mallista. Yksittäisten suurten laitosten päästöt saatiin kunnittain ja laskettiin yhteen maakunnittain. Liikenteen, työkoneiden ja muiden kuljetusten, jätteiden käsittelyn sekä asuinrakennusten lämmityksen ja puun pienpolton päästöt saatiin FRES-mallista 250 m x 250 m resoluutiossa ja laskettiin yhteen maakunnittain. 

Lähteet:

FRES-malli: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Paastojen_alueellinen_skenaariomallinnus_FRES(siirryt toiseen palveluun)    

Karvosenoja N. 2008 Emission scenario model for regional air pollution. Monographs Boreal Environ. Res. 32. 2008.

Lounasheimo J., Karhinen S., Grönroos J., Savolainen H., Forsberg T., Munther J., Petäjä J., Pesu J. 2020. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020. Suomen ympäristökeskus. ISSN 1796-1726.  http://hdl.handle.net/10138/316216  

Paunu, V.-V., N. Karvosenoja, D. Segersson, S. López-Aparicio, O.-K. Nielsen, M.S Plejdrup, T. Thorsteinsson, J.V. Niemi ym.  2021. Spatial distribution of residential wood combustion emissions in the Nordic countries: How well national inventories represent local emissions? Atmospheric Environment 264, 118712.  https://doi.org/10.1016/j.atmosenv.2021.118712 

Tämän esityksen maatalouden päästöt (metaani CH4, hiilidioksidi CO2, dityppioksidi N2O) ovat peräisin kotieläintuotannosta, viljelyksestä sekä maaperän prosesseista. Maatalouden päästöt laskettiin ALas-mallilla, joka noudattaa virallista kasvihuonekaasuraportoinnin menetelmiä. Päästöt jaettiin 250 m x 250 m hilaan FRES-mallin avulla. Näin saadut maatalouden päästöt sisältyvät rakennetun alueen päästökarttaan. Peltojen maaperän CO2 -päästöt laskettiin pinta-alakohtaisilla päästökertoimilla, erikseen kivennäis- ja turvemaille. Jako kivennäis- ja turvemaihin perustui maannostietokantaan. Kivennäismaiden päästökerroin saatiin Yasso-mallin tulosten keskiarvona vuosille 2010-2020, erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Päästökertoimet saatiin kansallisesta kasvihuonekaasuraportista. Päästöt laskettiin yhteen maakunnittain ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. Maakunnittaiset tulokset esitetään pylväskaavioina. Peltojen maaperän CO2-päästöt voi ladata avoimena datana.

Lähteet:

Lilja, H., ym. 2006. Suomen maannostietokanta: Maannoskartta 1:250 000 ja maaperän ominaisuuksia. MTT:n selvityksiä 114.  http://urn.fi/URN:ISBN:952-487-019-3  

Lilja, H., ym. 2017. Suomen maannostietokanta. Käyttöopas. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 6/2017  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-357-4  

Lounasheimo J., ym. 2020. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020. Suomen ympäristökeskus. ISSN 1796-1726.  http://hdl.handle.net/10138/316216   

Suomen virallinen kasvihuonekaasuraportti 2022 (englanniksi)  Finland. 2022 National Inventory Report (NIR) | UNFCCC 

Tässä esityksessä metsätalousmaa sisältää ainoastaan metsämaan ja kitumaan. Joutomaa, metsätiet, varastot ja muu metsämaa eivät ole mukana laskennassa. Metsien hiilinielu (CO2) laskettiin puiden ja aluskasvillisuuden perustuotantona. Metsien päästöihin laskettiin hakkuissa poistuva biomassa (CO2), hakkuutähteiden, karikkeen ja maaperän orgaanisen aineen hajotus (CO2), sekä metsäojitetun turvemaan maaperäpäästöt (CH4, CO2, N2O). Kivennäismailla metsien hiilitase laskettiin PREBAS-mallilla, johon Yasso-malli on kytketty. Metsäojitetuilla turvemailla käytettiin empiirisiä päästökertoimia. Laskuissa ei huomioitu pitkäaikaisiin puutuotteisiin sitoutunutta hiiltä. PREBAS-mallinnuksessa ei ole mukana erilaisia satunnaisia häiriöitä (tuuli, metsäpalot, hyönteiset), eikä typen saatavuuden rajoitteita. Metsäekosysteemin hiilensidonta on siksi todennäköisesti yliarvioitu. Ilmastolle oletettiin nykytilaa (2010–2020) vastaavat olosuhteet ja metsänkäsittelyn oletettiin noudattavat nykyisiä suosituksia. Metsien rakennetta kuvaavien muuttujien alkutilan arvot saatiin mallilaskelmiin monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI 2019) teemakartoista. Laskennan tulokset laskettiin yhteen maakunnittain sekä yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. Metsien tulokset voi ladata avoimena datana.

Lähteet:

Junttila, V., ym. 2023. Uncertainties of forest carbon stocks and fluxes in landscape and at national level under climate change. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01906-4  

Mäkelä, A., ym. 2023. Effect of forest management choices on carbon sequestration and biodiversity at a national scale. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01899-0  

Mäkisara, K., Katila, M. and Peräsaari, J. 2022. The Multi-Source national forest inventory of Finland — methods and results 2017 and 2019. Natural resources and bioeconomy studies 90/2022. Natural Resources Institute Finland, Helsinki.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-538-5 

Vastaus: Vesistöjen päästöt laskettiin erikseen järville (CO2, CH4) ja jokiuomille (CO2). Laskennassa käytettiin empiirisiä päästökertoimia. Järvien päästöt laskettiin erikseen viidelle eri kokoluokalle ja jokien osalta huomioitiin neljä eri leveysluokkaa. Vesistöjen paikkatiedot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä uomarekisteristä, josta järvien sekä viittä metriä leveämpien uomien tiedot löytyvät polygoneina. Viittä metriä kapeammille uomille käytetiin viivatietoja. Kapeille uomille oletettiin keskileveydeksi 3,5 m. Päästöt laskettiin yhteen maakunnittain ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. Vesistöjen tulokset voi ladata avoimena datana.

Lähteet:

Bastviken, ym.  2004. Methane emission from lakes: dependence of lake characteristics, two regional assessments, and a global estimate. Global Biogeochemical Cycles 18(4), GB4009.  https://doi.org/10.1029/2004GB002238 

Bergström, I. ym. 2007. Methane efflux from littoral vegetation stands of southern boreal lakes: An upscaled regional estimate. Atmospheric Environment 41: 339-351.  http://dx.doi.org/10.1016/j.atmosenv.2006.08.014 

Holmberg, M., ym. 2021. Sources and sinks of greenhouse gases in the landscape: Approach for spatially explicit estimates. Science of The Total Environment, 781 (2021) 146668,  https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.146668 

Juutinen, S., ym. 2009. Methane dynamics in different boreal lake types. Biogeosciences 6: 209-233.  https://doi.org/10.5194/bg-6-209-2009  

Kortelainen, P., ym., 2006. Sediment respiration and lake trophic state are important predictors of large CO2 evasion from small boreal lakes. Global Change Biology 12: 1554-1567.  https://doi.org/10.1111/j.1365-2486.2006.01167.x  

Kosteikkojen (suoaluiden) päästöt tulevat turvetuotannosta (CH4, CO2, N2O) sekä ojittamattomien luonnontilaisten soiden maaperäpäästöistä (CH4, CO2, N2O). Turvetuotannon päästöt laskettiin valtakunnallisesti Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä ja jaettiin alueellisesti FRES-mallin avulla 250 m x 250 m hilaan. Turvetuotannon päästöt sisältyvät rakennettujen alueiden päästökarttaan. Luonnontilaisten ojittamattomien soiden maaperäpäästöt laskettiin empiiristen päästökertoimien avulla erikseen neljälle suotyypille: aidot puustoiset korvet sekä aidot minerotrofiset rämeet; saranevat; meso-eutrofiset avosuot ja sekatyypit, sararämeet, ombro-oligotrofiset nevat; ombrotrofiset puustoiset ja vähäpuustoiset rämeet. Päästöt laskettiin yhteen ja yleistettiin 250 m x 250 m hilaan. Esityksen pylväskuvien maankäyttöluokka ’suoalueet’ sisältää turvetuotantoalueet sekä luonnontilaiset ojittamattomat suot ja vastaa siten vuodiagrammeissa esiintyvää ’kosteikko’ – maankäyttöluokkaa. Luonnontilaisten soiden tulokset voi ladata avoimena datana.

Lähteet:

Minkkinen, K. & Ojanen, P., 2013. Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet. Metlan työraportteja; Vol. 258. Metsäntutkimuslaitos.  http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp258.htm  

Minkkinen, K., Ojanen, P., Koskinen, M., & Penttilä, T. 2020. Nitrous oxide emissions of undrained, forestry-drained, and rewetted boreal peatlands. Forest Ecology and Management, 478, 118494.  https://doi.org/10.1016/j.foreco.2020.118494  

Mäkisara, K., Katila, M. and Peräsaari, J. 2022. The Multi-Source national forest inventory of Finland — methods and results 2017 and 2019. Natural resources and bioeconomy studies 90/2022. Natural Resources Institute Finland, Helsinki.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-538-5 

Ojanen, P., Minkkinen, K., Alm, J., Penttilä, T., 2010. Soil–atmosphere CO2, CH4 and N2O fluxes in boreal forestry-drained peatlands. Forest Ecology and Management 260(3): 411-421. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2010.04.036 

Ojanen, P., Minkkinen, K., Penttilä, T., 2013. The current greenhouse gas impact of forestry-drained boreal peatlands. Forest Ecology and Management 289:201-208. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2012.10.008

Ojanen, P., Minkkinen, K., 2019. The dependence of net soil CO2 emissions on water table depth in boreal peatlands drained for forestry. Mires and Peat 24(27):1-8.  http://dx.doi.org/10.19189/MaP.2019.OMB.StA.1751 

Sallantaus, T. 1994. Response of leaching from mire ecosystems to changing climate. In: Kanninen, M. (Ed.). The Finnish research programme on climate change. Second progress report. Academy of Finland. pp. 291–296.

Turunen, J., Tomppo, E., Tolonen, K., Reinikainen, A., 2002. Estimating carbon accumulation rates of undrained mires in Finland – application to boreal and subarctic regions. The Holocene 12 (1): 69-80. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1191/0959683602hl522rp

Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tarkoituksena on hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Jotta Suomi olisi hiilineutraali, meidän pitäisi tuottaa ilmakehään korkeintaan sen verran hiilidioksidia (päästöt) kuin pystymme sitomaan (nielut). Kun alueen päästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin sen nielut, alue on ns. hiilineutraali. Jos päästöt ovat nieluja pienempiä, alue on ns. hiilinegatiivinen. Hiilineutraaliuutta ja hiilinegatiivisutta tavoitellaan, jotta ilmaston lämpeneminen vähenisi. 

Ekvivalenttinen hiilidioksidi (CO2e) on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kun päästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, otetaan huomioon kunkin kaasun ilmakehää lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (GWP-kertoimet http://www.stat.fi/til/khki/kas.html). Hiilidioksidin suhteellinen lämmittävä vaikutus on 1, metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) suhteellisille vaikutuksille on eri aikoina käytetty eri arvoja (https://www.stat.fi/til/khki/2015/khki_2015_2016-05-25_laa_001_fi.html). Tässä karttaesityksessä käytämme metaanille suhteellista lämmityskerrointa 28 ja dityppioksidille kerrointa 265.

Taseen laskennassa alueelta ilmakehään tapahtuva kaasuvuo määritellään päästöksi, joka esiintyy positiivisena lukuna taseen yhtälössä. Taseen laskennassa nielulla tarkoitetaan sitä, että hiili sitoutuu kasvavaan biomassaan yhteyttämisen seurauksena. Nielu esiintyy taseen yhtälössä negatiivisena lukuna. Tase = päästöt + nielut. Päästöt >0, Nielut <0. Jos tase on positiivinen, alue tai maankäyttöluokka toimii kasvihuonekaasujen päästölähteenä ja alueesta tai maankäyttöluokasta voi puhua nettopäästölähteenä. Jos tase on negatiivinen, alue tai maankäyttöluokka sitoo enemmän hiiltä kuin sieltä lähtee kasvihuonekaasuja ilmaan, jolloin se toimii nieluna. Silloin alueesta tai maankäyttöluokasta voi puhua nettonieluna.

Kyllä. Tase lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina vaikka siihen joskus viitataan hiilitaseena ja KHK-taseena.

Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario on tilastokeskuksen vuosittain EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle koostama raportti, joka sisältää Suomen rajojen sisällä ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat. Virallinen inventaario raportoi päästöt kuudelta sektorilta: energia; teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö; maatalous; maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF); jäte; sekä teollisuusprosessien ja energiasektorin epäsuorat CO2-päästöt.

Syken tuottama aineisto pohjautuu työhön, jonka pitkäaikaisena tavoitteena on luoda laskentatyökalu sekä luonnontilaisten alueiden että ihmisen toiminnasta syntyvien päästöjen vertailuun ilmastonmuutoksen vallitessa. Siksi karttaesityksessä otetaan huomioon myös ihmisen toiminnasta riippumatta syntyvät päästöt vesistöistä ja luonnontilaisilta soilta. Virallisen kasvihuonekaasuraportin mukaan vesistöjen päästöt muuttuvat silloin kun niiden biomassa tai pinta-ala muuttuu. Nämä muutokset ovat yleensä pieniä. Aineistossa vesistöjen päästöt laskettiin kirjallisuudesta peräisin olevilla empiirisillä päästökertoimilla ja arvio vastaa noin kymmenesosaa Suomen kaikista nykyisistä päästöistä. Esitykseen on otettu mukaan myös ojittamattomien soiden maaperäpäästöt, jotka aiemmista tutkimuksista saaduilla pinta-alakohtaisilla päästökertoimilla arvioituna ovat noin kahdeksan prosenttia Suomen kaikista päästöistä.

Nykyisen esityksen kohteena ovat maankäyttöä, ilmastoa, metsätilastoja ja metsänhoitoa koskevat tulokset nykytilanteessa. Työssä käytetyt menetelmät mahdollistavat kuitenkin metsien osalta myös vaihtoehtoisten kehityspolkujen tarkastelun. Siksi metsäekosysteemien päästöjen ja nielujen arviointi eroaa karttaesityksen ja virallisen kansallisen kasvihuonekaasuraportin välillä. Esityksessä metsäekosysteemiin (puustoon, aluskasvillisuuteen ja maaperään) sitoutuva hiili (CO2) lasketaan prosessipohjaisen dynaamisen PREBAS- mallin avulla. Virallisessa raportissa puuston biomassa saadaan metsätilastoista. Metsien hiilitaseen lisäksi metsien päästöt ja hiilinielut esitetään tässä myös erikseen, kun taas virallinen raportti painottuu metsien hiilitaseen (päästöjen ja nielujen erotuksen) esittelyyn. Esityksessä metsähakkuut lasketaan välittömästi tapahtuviksi päästöiksi. Pitkäikäisiin puutuotteisiin sitoutunutta hiiltä ei tässä lasketa mukaan hiilinieluihin. 

Esityksen ja virallisen kasvihuonekaasuraportoinnin välillä on myös yhtäläisyyksiä. Jätteiden käsittelyn sekä maatalouden päästöt laskettiin ALas-mallilla, joka noudattaa virallisen raportoinnin laskentatapaa.

Kummassakin laskennassa metsien kivennäismaan orgaanisen aineen hajotus perustuu Yasso-mallin kuvaukseen. Esityksen arviot peltomaiden ja turvetuotannon päästöistä laskettiin myös virallisesta raportoinnista saaduilla pinta-alakohtaisilla päästökertoimilla. Menetelmät ja arvioiden koostaminen eivät kuitenkaan monessa kohdin ole identtiset. 

Lisätietoja:

Forsius, M., ym. 2023. Modelling the regional potential for reaching carbon neutrality in Finland: sustainable forestry, energy use and biodiversity protection. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01860-1 

Holmberg, M., Junttila, V., Schulz, T., Grönroos, J., Paunu, V.-V., Savolahti, M., Minunno, F., Ojanen, P., Akujärvi, A., Karvosenoja, N., Kortelainen, P., Mäkelä, A., Peltoniemi, M., Petäjä, J., Vanhala, P., Forsius, M., 2023. Role of land cover in Finland’s greenhouse gas emissions. Ambio.  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01910-8  

Kansallinen kasvihuonekaasuraportointi  Kasvihuonekaasut – Tilastokeskus (stat.fi)  

Lounasheimo J., ym. 2020. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020. Suomen ympäristökeskus. ISSN 1796-1726.  http://hdl.handle.net/10138/316216  

Mäkelä, A., ym. 2023. Effect of forest management choices on carbon sequestration and biodiversity at a national scale. Ambio  https://doi.org/10.1007/s13280-023-01899-0  

Mäkisara, K., Katila, M. and Peräsaari, J. 2022. The Multi-Source national forest inventory of Finland — methods and results 2017 and 2019. Natural resources and bioeconomy studies 90/2022. Natural Resources Institute Finland, Helsinki.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-538-5 

Ojanen, P., Alm, J., Tuomainen, T., Mikola, J. 2023  https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin 

Arviot eivät ole vertailukelpoisia Hinku-laskennan kanssa. Hinku-laskenta on kuntien hiilineutraaliuden tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Tässä esityksessä päästöt on pyritty sijoittamaan sinne missä ne syntyvät, kun taas Hinku-laskennassa huomioidaan päästöt kulutusperusteisesti. Lisäksi tässä esityksessä ovat mukana päästökauppasektorin laitokset ja teollisuusprosessit sekä työkoneiden ja muun kuljetuksen päästöt, jotka eivät sisälly Hinku-laskentaan.