Siirry sisältöön
Auta kehittämään sivustoa ja vastaa lyhyeen kyselyyn!

Politiikkasuositukset suomalaisen työkonealan kestävyyssiirtymän ja viennin edistämiseksi

Liikkuvien työkoneiden toimiala on yksi Suomen merkittävimmistä vientiteollisuuden aloista. Suomessa on vahvaa osaamista työkoneiden kehittämisessä, valmistuksessa sekä työkoneisiin liittyvissä avainteknologioissa, kuten sähkövoimansiirrossa, automaatiossa ja digitalisaatiossa. Niillä on kasvava kansainvälinen kysyntä1 ja vahva vientipotentiaali2.

Tässä toimenpidesuosituksessa ehdotetaan kolmea määräaikaista ja toisiaan täydentävää ohjauskeinoa, joilla vauhditetaan vähäpäästöisten työkoneiden ja teknologioiden käyttöönottoa Suomessa, vahvistetaan kotimaisen työkoneteollisuuden vientiä, vähennetään päästöjä ja parannetaan Suomen energiaomavaraisuutta.

Toimenpidesuositukset

  1. Pilotointiohjelma työkoneiden ja jakeluinfrastruktuurin uusien, vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi
  2. Investointituki sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuurin rakentamiseksi yritysten alueille
  3. Investointi- tai verokannustin vähäpäästöisten työkoneiden, sähkö-, biokaasu- ja vetykonversioiden sekä niiden lataus- ja jakelulaitteiden hankintaan

Miksi toimia tarvitaan?

Suomen työkoneala lukuina1

  • 19 mrd. € vuotuinen liikevaihto
  • yli 40 000 työpaikkaa
  • noin 10 % Suomen vientieuroista
  • kymmeniä työkoneiden valmistajia, joista monet ovat globaaleja markkina- tai teknologiajohtajia
  • arvoketjuissa yli 100 sähköisiä työkoneita ja niiden komponentteja valmistavaa yritystä kattaen kaikki keskeiset teknologiat

Työkoneiden päästöjä voidaan vähentää ennen kaikkea siirtymällä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, kuten sähköön, vetyyn sekä bio- ja e-metaaniin, sekä lisäksi parantamalla energiatehokkuutta, prosessien tehokkuutta ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisemmillä polttonesteillä.

Julkisia kannustimia tarvitaan erityisesti markkinoiden käynnistämisvaiheessa. Kannustimien siivittämän alkusysäyksen jälkeen investoinnit voivat edetä markkinaehtoisesti. Alan kestävyyssiirtymää hidastavat nyt vähäpäästöisen kaluston korkeampi hankintahinta, sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuurin puutteet sekä vähäiset käyttökokemukset.

Nykyiset ohjauskeinot eivät tue riittävästi työkonealan kestävyyssiirtymää

Nykyinen ohjauskeinokokonaisuus sisältää sekä fossiilisten polttoaineiden kustannuksia alentavia että niiden käyttöä ja päästöjä vähentäviä toimia. Sen sijaan vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoa vauhdittavat kohdennetut investointikannustimet puuttuvat.

Nykyiset ohjauskeinot3 tiivistetysti:

Fossiilisten polttoaineiden kustannuksia alentavat ohjauskeinotFossiilisten käyttöä ja päästöjä vähentävät ohjauskeinotVaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä edistävät ohjauskeinot
Dieselin ja kevyen polttoöljyn energiaverotuet4

Maatalouden energiaveron palautus		Kevyen polttoöljyn ja tieliikenteen jakeluvelvoitteet

Tulossa: fossiilisten polttoaineiden jakelun päästökauppa ETS2		Yleiset TKI-tuet rajatusti
Alempi sähkövero osassa käyttökohteita: teollisuusalueiden työkoneet ovat alemmassa veroluokassa II 0,05 snt/kWh, mutta esim. satamat, kaivokset, rakennustyömaat ja terminaalit kuuluvat korkeampaan sähköveroluokkaan 2,24 snt/kWh

Nykyisten ohjauskeinojen keskeisin puute

Kokonaisuudesta puuttuvat kannustimet vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoon, niiden edellyttämän sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kotimaisen uuden teknologian pilotointiin ja markkinoille saattamiseen.

Miksi juuri nämä kolme toimea?

Nykyiset ohjauskeinot eivät riittävästi paranna yritysten mahdollisuuksia investoida vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, kuten sähköiseen kalustoon ja sen edellyttämään infrastruktuuriin. Kestävyyssiirtymässä ratkaisevaa on politiikkatoimien oikea ajoitus, ennakoitavuus sekä investointikannustimien ja kustannusohjauksen tasapaino5. Jos fossiilisten polttoaineiden kustannukset kasvavat ennen kuin vähäpäästöiset käyttövoimat ovat teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia, yritysten kustannukset voivat kasvaa ilman tosiasiallista mahdollisuutta siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Tämä voi heikentää kassavirtaa ja investointikykyä sekä hidastaa kaluston uudistamista.


Työkonealalla ohjauskeinojen painopisteen tulisi siksi olla siirtymän alkuvaiheessa uuden teknologian pilotoinnissa ja markkinoille saattamisessa, sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuurin rakentamisessa sekä vähäpäästöisten työkoneiden hankintojen vauhdittamisessa. Kun vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat yhä useammissa käyttökohteissa teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia, fossiilisten polttoaineiden kustannusohjausta voidaan kiristää vaiheittain. Näin yrityksille luodaan todellinen mahdollisuus investoida vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.

Toimenpidesuositukset

Työkoneiden vähäpäästöisyyttä ja vaihtoehtoisen jakeluinfran yleistymistä edistävien uusien teknologioiden ja ratkaisujen pilotointiohjelma

Mitä ehdotamme?
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia6 sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma7 sisältävät työkonealaa koskevan toimen, jolla tuettaisiin työkoneiden ja niiden tarvitseman infrastruktuurin vähäpäästöisyyttä edistävien uusien teknologioiden ja ratkaisujen pilotointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä työkonesektorin merkittäville ja kustannustehokkaille päästövähennyksille sekä vahvistaa alan kilpailukykyä ja vientiä. Toimeen on esitetty yhteensä 40 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2026–2029, mutta hallitus ei ole toistaiseksi osoittanut sille rahoitusta.

Miksi sitä tarvitaan?
Suomesta puuttuu kansallinen pilotointiohjelma, joka tukisi uusien työkoneratkaisujen käyttöönottoa asiakasrajapinnassa markkinoiden varhaisessa kehitysvaiheessa. Business Finlandin nykyinen TKI-rahoitus ei sovellu pilotointiin. Samaan aikaan EU:n pilotointi- ja investointituista käydään kovaa kilpailua.

Miten se toimisi?
Ohjelma mahdollistaisi sähkö-, vety- ja muiden vähäpäästöisten työkoneiden pilotoinnin todellisissa käyttöympäristöissä, kuten teollisuusalueilla, satamissa, rautatieterminaaleissa, rakennustyömailla, kaupungeissa, maatiloilla ja metsätaloudessa.

Mitä sillä saavutetaan?
Yhteistyö kotimaisten asiakkaiden kanssa tuottaisi valmistajille arvokkaita referenssejä ja tukisi ratkaisujen kaupallistamista ja vientiä. Kotimaiset pilotit vauhdittaisivat koko toimialan uudistumista sekä kartuttaisivat työkoneiden käyttäjien osaamista ja kokemuksia uuden teknologian suorituskyvystä ja soveltuvuudesta.

Esimerkki: Kotimaisen Toijala Worksin sähköistä kurottajaa (teleskooppipuominostin) tullaan pilotoimaan metsäteollisuuden tehdasalueella Suomessa EU:n LIFE-ohjelman tuella. Pilotti tuottaa valmistajalle mahdollisuuden kehittää asiakastarpeeseen sopivaa työkonetta ja samalla syntyy kansainvälisessä viennissä hyödyttävä referenssi. Kurottajaa käyttävä yritys saa pilotista puolestaan oppeja, joista hyötyvät myös muut teollisuuden toimijat.

Yritysalueille suunnattu investointituki sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuurin rakentamiseen

Mitä ehdotamme?
Investointituki olisi tarkoitettu työkoneiden sähköistämisen edellyttämille sähköinfra- ja latausinvestoinneille teollisuusalueilla, satamissa, terminaaleissa, varikoilla ja muilla yritysalueilla. Tukea myönnettäisiin esimerkiksi verkkoliittymien tehonkorotuksiin, muuntamoihin, kaapelointeihin, latauspisteisiin ja sähkövarastoihin.

Miksi sitä tarvitaan?
Puutteellinen sähköinfrastruktuuri on keskeinen este työkoneiden sähköistämiselle monissa käyttökohteissa. Työkoneita käytetään erityisen intensiivisesti tehdasalueilla, satamissa ja terminaaleissa, joista syntyy lähes puolet työkoneiden kokonaispäästöistä8. Vuonna 2024 työkoneiden dieselin ja kevyen polttoöljyn kulutus aiheutti noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä ja noin 9 % taakanjakosektorin päästöistä9.

Kustannustehokkuusanalyysin perusteella työkoneiden sähköistäminen on yksi kustannustehokkaista keinoista vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä.8,10 Sähköisten työkoneiden käyttöönotto edellyttää usein merkittäviä alkuinvestointeja sähkönsyöttö- ja latausinfrastruktuuriin.

Miten se toimisi?
Tuki voidaan kilpailuttaa saavutettavien päästövähennysten kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Sähkövarastojen sisällyttäminen tuen piiriin pienentäisi liittymätehon tarvetta, mahdollistaisi suurteholatauksen ja tarjoaisi kulutusjoustoa energiajärjestelmälle.

Esimerkki: Ruotsissa Energimyndigheten tukee yritysten investointeja latausinfrastruktuuriin esimerkiksi logistiikkakeskuksissa, satamissa ja tehdasalueilla11. Tuki on nopeuttanut raskaan liikenteen ja työkoneiden sähköistymistä. Suomessa on saatu kokemuksia ARA:n sähköautojen latausinfratuesta yrityksille ja taloyhtiöille12: ARA:n 57 miljoonan euron infratuki käynnisti investointeja noin 160 miljoonan euron edestä.

Mitä sillä saavutetaan?
Investoinnit vahvistaisivat samalla sähköinfrastruktuuria, jota voidaan hyödyntää myös raskaan liikenteen ja teollisuuden sähköistämiseksi. Sähköistäminen siirtää rahaa tuontiöljystä kotimarkkinoille, mikä vahvistaa kotimaisia investointeja sähköntuotantoon, energiainfrastruktuuriin, vähäpäästöiseen tuotantoon ja logistiikkaan sekä suomalaisiin teknologiaratkaisuihin.

Määräaikainen kannustin vähäpäästöisten työkoneiden, sähkö-, biokaasu- ja vetykonversioiden sekä niiden lataus- ja jakelulaitteiden hankintaan

Mitä ehdotamme?
Määräaikaisella investointi- tai verokannustimella voidaan madaltaa investointikynnystä vaiheessa, jossa vähäpäästöinen teknologia on jo käyttökelpoista, mutta korkeamman hankintahinnan vuoksi ei vielä kilpailukykyistä dieselin tai polttoöljyn käyttöön verrattuna.

Miksi sitä tarvitaan?
Esimerkiksi sähköisten työkoneiden hankintahinta on tällä hetkellä noin 1,2–2,5-kertainen polttomoottorityökoneisiin verrattuna10.

Miten se toimisi?
Kehitetään määräaikainen investointi- tai verokannustin vähäpäästöisten työkoneiden, sähkö-, biokaasu- ja vetykonversioiden sekä niiden sähkönsyöttö-, lataus- ja tankkauslaitteiden hankintaan. Niitä voidaan sisällyttää soveltuvin osin myös nykyisten investointi- tai verotukien, kuten puhtaan siirtymän investointien verotuen13 tai energiatuen14 piiriin.

Mitä sillä saavutetaan?
Vähäpäästöisiin ratkaisuihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin kohdistuvat investoinnit lisääntyisivät, mikä vauhdittaisi työkonealan uudistumista ja vahvistaisi kotimarkkinoita uusille teknologioille.

Mitä toimilla saavutetaan yhdessä?

Vienti ja kilpailukyky. Kotimaiset pilotit ja investoinnit tuottavat suomalaisille valmistajille ja teknologiayrityksille osaamista ja referenssejä, jotka tukevat kaupallistamista ja vientiä.

Päästövähennykset ja kestävyyssiirtymä. Vähäpäästöisen kaluston käyttöönotto ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentaminen vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja uudistavat työkonealaa.

Investoinnit ja energiaomavaraisuus. Sähköistyminen ohjaa rahaa tuontiöljystä kotimaisiin investointeihin sähköntuotannossa, energiainfrastruktuurissa ja teknologiaratkaisuissa.

Miten toimet rahoitetaan?

Toimet on mahdollista toteuttaa ilman valtion lisäbudjettia kohdentamalla nykyisiä verotuksen kannustimia, päästökauppatuloja ja olemassa olevia rahoitusinstrumentteja nykyistä vaikuttavammin15.

Allekirjoitukset

Antero Kutvonen, Tutkimusjohtaja, LUT-yliopisto
Ari Nissinen, Ilmastoratkaisut-yksikön johtaja ja Karoliina Auvinen, Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE EU LIFE) -projektin johtaja, Suomen ympäristökeskus
Eetu Tyster, Myyntipäällikkö, CE Rental Oy
Erno Martin, Head of sustainability, Destia Oy
Frank Van Nunen, Liiketoiminnan johtaja, Toijala Works Oy
Harri Nieminen, Professor of Practice (Mobile Machines), Faculty of Engineering and Natural Sciences, Tampere University
Helena Soimakallio, Johtaja, Toimialat ja turvallisuus, Teknologiateollisuus ry
Jesse Vähä-Koukkula, Energiapalveluasiantuntija, Helsingin Satama Oy
Joakim Laxåback, Group CEO, KWH Logistics
Johan Mild, Toimitusjohtaja, Plugit Finland Oy
Juha Mutru, Toimitusjohtaja, Satamaoperaattorit ry
Jukka Malinen, Tutkimusjohtaja, Metsäteho Oy
Kalle Kärhä, Metsäteknologian professori, Itä-Suomen yliopisto
Kari Aaltonen, Tuotekehitysjohtaja, AGCO Power Oy
Matti Peltola, Toimitusjohtaja, Koneyrittäjät ry
Marika Hakkarainen, Yhteiskuntasuhdejohtaja, Stora Enso Oyj
Markku Uitto, Toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liitto
Mikko Veikkolainen, Vice President, Research and Ventures, Kempower Oyj
Niko Nyyssönen, COO, Kajaanin Romu Oy
Olli Leino, Kehitysjohtaja, Puunhankinta ja metsäpalvelut, Metsä Group
Pasi Salmela, Senior Advisor, Oy M. Rauanheimo Ab
Piia Karjalainen, Toimitusjohtaja / CEO, Suomen Satamat ry.
Pertti Kauranen, Energiavarastoinnin professori, Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto LUT
Seppo Röpelinen, Operations & Fleet, EV Mobile
Tatu Rauhamäki, Johtaja, elinkeinopolitiikka, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Tommi Pesu, Hallituksen puheenjohtaja, Digisalix Oy
Toni Garcia, Sustainable Solutions Manager, Volvo Construction Equipment Finland Oy
Tuukka Aaltonen, Sales Manager, InterControl Oy
Veli-Mikko Mäkelä, Koordinaattori, SIX Mobile Work Machines -klusteri
Åke Nyblom, Managing Director, Ahola Transport

Lähteet

  1. Technology Industries of Finland. (2025). Mighty Machines, Powered by Finland. Finland’s National Mobile Machine Growth Strategy 2035. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2025/08/Liikkuvien_koneiden_stategia_digi-1.pdf
  2. Teknologiateollisuus. (2025). Liikkuvat työkoneet: Merkittävä vientiala tavoittelee liikevaihtonsa triplaamista. Tiedote. 22.8.2025. https://teknologiateollisuus.fi/liikkuvat-tyokoneet-merkittava-vientiala-tavoittelee-liikevaihtonsa-triplaamista/
  3. Vulli, A. & Auvinen, K. (2026). Työkoneiden kestävyyssiirtymä tarvitsee johdonmukaista politiikkaohjausta. Hiilineutraali-blogi. 20.8.2026. https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/tyokoneiden-kestavyyssiirtyma-tarvitsee-johdonmukaista-politiikkaohjausta/
  4. Valtiovarainministeriö. (2026). Valtion talousarvio vuodelle 2026. https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2026&lang=fi&maindoc=/2026/aky/aky.xml&id=/2026/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/08/07/07.html
  5. Vulli, A. & Auvinen, K. (2026). Ratkaisuja työkonealan kestävyyssiirtymän politiikkaohjauksen parantamiseksi [Julkaisematon käsikirjoitus]. Hiilineutraali-blogi. (Lähde päivitetään pian)
  6. Työ- ja elinkeinoministeriö. (2026). Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2026:4. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-952-0
  7. Ympäristöministeriö. (2025). Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:33. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-738-4
  8. Auvinen, K.; Kaminen, K., Karhinen, S., Rekola, A., Pelkonen, J., Child, M., Kärhä, K., Rantsi, J., Ihonen, J., Suomalainen, E., Hyrynen, J., Pesonen, J. & Rasi, S. (2025). Politiikkatoimet liikkuvien työkoneiden puhtaan siirtymän edistämiseksi: Työkoneiden päästöjen vähentäminen tukee suomalaisten työkonevalmistajien kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen raportti. Syke-hankkeiden julkaisuja. http://hdl.handle.net/10138/593784
  9. Ympäristöministeriö. (2026). Ilmastovuosikertomus 2026. Ympäristöministeriön julkaisuja 2026:27. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-077-4
  10. Berger, M., Karhinen, S., Auvinen, K., Loikkanen, V. & Weaver, S. (2026). Kehitysehdotuksia ilmastorahoituksen tehostamiseksi. Ympäristöministeriön julkaisuja 2026:17. Ympäristöministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-275-4
  11. Energimyndigheten. (2025). Regionala elektrifieringspiloter för tunga transporter. Verkkosivu [viitattu 31.8.2026]. https://www.energimyndigheten.se/utlysningar/regionala-elektrifieringspiloter-for-tunga-transporter/
  12. Ferreira, E., Laukkanen, M., Palanne, K., Räihä, J., Sahari, A., Sumu, S., Suomalainen, E., & Vesanen, S. (2024). Latausinfratukien vaikuttavuuden arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-364-7
  13. Valtioneuvosto. (2026). Lausuntopyyntö: Puhtaan siirtymän investointien verotuelle esitetään jatkoa. Tiedote. 8.5.2026. https://valtioneuvosto.fi/-/10623/puhtaan-siirtyman-investointien-verotuelle-esitetaan-jatkoa
  14. Business Finland. (2025). Energiatuki. Verkkosivu [viitattu 31.8.2026]. https://www.businessfinland.fi/palvelut/rahoitus/rahoituspalvelut/energiatuki/
  15. Auvinen, K. (2026). Suomessa on rahat ilmastotoimiin, mutta ne käytetään väärin. Ratkaisuja-blogi. 15.5.2026. https://www.syke.fi/fi/tietoa-meista/blogit-ja-podcastit/karoliina-auvinen-suomessa-rahat-ilmastotoimiin-mutta-ne-kaytetaan-vaarin