Palvelu puhtaan energiasiirtymän investointien talous-, työllisyys- ja ympäristövaikusten arviointiin
Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä palvelulla voidaan arvioida puhtaan energiasiirtymän edellyttämien investointien talous-, työllisyys- ja ympäristövaikutuksia. Tarkastelussa keskitytään investointivaiheen vaikutuksiin. Palvelu ei sisällä investointien käytönaikaisia vaikutuksia. Aiheesta valmistuu Syken raportti huhtikuussa 2026.
Laskenta
Vaikutusarvioinnissa sovellettiin Suomen kansantalouden ja maakuntatason ympäris-tölaajennettuja ENVIMAT-talousmalleja. Mallit kuvaavat rahamääräisesti yhden vuoden osalta tavaroiden ja palveluiden tarjonnan, välituotekäytön ja loppukäytön taloudessa sekä tuotantotoiminnan (toimialojen) väliset kytkennät ja vuorovaikutukset. Mallit siis kuvaavat, miten toimialojen tuotokset toimivat tuotantopanoksina toisille toimialoille ja päätyvät erilaisina tuotteina ja palveluina loppukäyttöön. Mallien keskeiset oletukset ja laskentaperiaatteet on kuvannut aikaisemmissa raporteissa Karhinen ym. (2023) ja Savolainen ym. (2024).
Työn alkuvaiheessa koottiin keskeiset tiedot energiasiirtymän kannalta olennaisista investointityypeistä (esimerkiksi aurinkovoima, tuulivoima, sähköautojen latauspisteet). Nämä tiedot sisälsivät eri investointityyppien vaatimien hankintojen kustannusten erittelyn ja tyypilliset kustannusrakenteet tuoteryhmittäin, huomioiden myös tuontipanosten osuudet.
Tiedot kerättiin kirjallisuudesta hyödyntämällä Tilastokeskuksen laatimaa panos-tuotosaineistoa ja haastattelemalla eri investointityyppien hankekehittäjiä ja rakennuttajia. Mikäli tietyn hankinnan kotimaisuusasteesta ei ollut tarkempaa tietoa, hyödynnettiin kyseisen tuoteryhmän keskimääräistä tuontiosuutta.
Kerätyt kustannustiedot eri investointityypeistä normeerattiin mallinnusta varten yksikkökohtaisiksi keskiarvoiksi, jolloin jokaiselle investointityypille määritettiin kustannus suhteessa kapasiteettiin tai yksikkömäärään (euroa per MW, latauspiste, m2). Normeeratut investointikustannukset integroitiin osaksi ENVIMAT19- ja ENVIMATmaakunta19 -talousmalleja, jotka kuvaavat Suomen kansantalouden ja maakuntien talouden rakenteita vuonna 2019. Investoinnin ajatellaan olevan tietynlainen kysyntäshokki talouteen ja ENVIMAT-mallien ratkaisuna saadaan kysynnän kasvusta seuraavat suorat ja epäsuorat kerrannaisvaikutuksen talouteen.
Mallinnus sisältää erinäisiä epävarmuuksien lähteitä. Mallin staattisen luonteen, rakenteen ja oletusten vuoksi talouden tarjontapuoli ei aseta rajoituksia positiivisen investointishokin vaikutuksille. Tuotantopanoksille (esimerkiksi työvoima, välituotteet) ei siis ole kapasiteettirajoituksia. Mallien ollessa lineaarisia eri vaikutusluokat myös skaalautuvat suoraan investointien koon mukaan huomioimatta mittakaavaetuja. Investointishokki ei myöskään syrjäytä muita investointeja eikä lisääntyvän kysynnän oleteta vaikuttavan hintoihin. Näin ollen mallinnuksien tulokset edustavat eri investointien maksimivaikutuksia. Mallit kuitenkin tarjoavat systemaattisen tavan tarkastella eri investointien talous- ja ympäristövaikutuksia.
Mallinnuksessa käytetyt ENVIMAT-mallit on kalibroitu vuoden 2019 datalla. Näin ollen mallinnusten tulokset sisältävät jonkin verran harhaa talouden mahdollisesti muuttuneen rakenteen vuoksi. Sama havainto pätee myös datasta laskettuihin työpanos-, arvonlisäys- ja kuormituskertoimiin. Mallinnuksen tulokset ovat myös herkkiä eri tuotteiden tuontiosuuksille ja investointien kohdistumiselle eri tuotteille, sillä ne vaikuttavat suoraan alueen tuotantoon kohdistuvan investointishokin kokoon sekä oletuksiin toimialojen välisistä kytköksistä.
