Raskas liikenne tarvitsee latausinfrastruktuuria

Suomen tieliikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä, jotta EU:n Fit-for-55-paketin päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Kuorma-autot muodostavat merkittävän osan liikenteen päästöistä suhteessa niiden määrään. Siksi myös raskaan liikenteen päästövähennyksiin on kohdistettava tehokkaita toimia.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat kuten sähkö, vety, biopolttoaineet tai synteettiset polttonesteet mahdollistavat liikennesektorin kokonaispäästöjen vähentämisen. Suomessa ei ole vielä laajaa latausinfrastruktuuria eikä vetytankkausasemia, mikä osaltaan hidastaa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä.

Mikään vaihtoehtoinen käyttövoima ei ole täysin päästötön

Sähkö- ja vetykuorma-autojen päästöt riippuvat käytetyn sähkön tuotantotavasta. Sähköinen voimalinja on kuitenkin selvästi energiatehokkaampi kuin polttokennoteknologia. Tämän vuoksi raskas liikenne tullaan suurilta osin sähköistämään hyödyntämällä sähköistä voimalinjaa.

Vaihtoehtoista käyttövoimaa valittaessa on tärkeää huomioida kuljetusten tarpeet ja kustannustehokkuus. Siirtymä on kannattava vain, jos uusi käyttövoima on dieseliä edullisempi. Alkuvaiheessa infrastruktuurin tukeminen julkisella rahoituksella auttaa kuljetusyrittäjiä investoinneissa.

EU-rahoitteinen Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke tukee Suomea päästövähennystavoitteissa edistämällä irtautumista fossiilisista polttoaineista sekä hiilensidonnan toimenpiteitä. Strategisen tutkimuksen neuvoston, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä, PHOENIX-hankkeessa (Pathways Out of Energy Crises to a Resilient and Just Energy System) tutkitaan keinoja, miten raskaan liikenteen sektorilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla.

Sähköjakeluverkko tarvitsee vahvistusta raskaan liikenteen alueilla

Sekä ACE-hankkeessa että PHOENIX-hankkeessa on tutkittu myös akunvaihtokuorma-autojen kokonaiskustannuksia ja verrattu niitä dieselkäyttövoimaan. Kustannuslaskelmien perusteella akunvaihtoteknologiaa hyödyntävä raskas liikenne voi olla kokonaiskustannuksiltaan alempi verrattuna dieselkäyttövoimaan.

Akunvaihdon hyvinä puolina on nopeus, sillä akkupaketti voidaan vaihtaa jopa viidessä minuutissa, ja mahdollisuus hyödyntää halpaa sähkön markkinahintaa latauksessa. Ongelmana on kuitenkin akkumoduulien ja liittimien riittävä standardointi, jotta akunvaihtoa voidaan hyödyntää tehokkaasti eri laitevalmistajien kesken.

Euroopassa sähköisen raskaan kaluston latausinfrastruktuurissa on keskitytty lähinnä suurteholatauksen kehittämiseen, jolla kuskit voivat ladata ajoneuvon akun lakisääteisen tauon aikana. Suurteholatauksessa tulee kuitenkin huomioida sähköverkon rajoitteet. Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa sähkönjakeluverkkoa varsinkin niillä alueilla, joilla liikkuu paljon raskasta liikennettä.

Lähteitä

Vengatesan ym. 2024. FCEV vs. BEV — A short overview on identifying the key contributors to affordable & clean energy (SDG-7). Energy Strategy Reviews. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.esr.2024.101380(siirryt toiseen palveluun)

Tilastokeskus. 2024. Rekisterissä olleiden ajoneuvojen lukumäärä (ml. Ahvenanmaa), 1922–2024. Saatavissa: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__mkan/statfin_mkan_pxt_11ib.px(siirryt toiseen palveluun)

VTT. 2023. Tieliikenteen ajoneuvokanta- ja päästöennusteen päivitys 2023. Saatavissa: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Tieliikenne_PaastoPaivitys_2023.pdf(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu myös

Hiilineutraali-webinaari: Raskas liikenne sähköistyy – missä mennään nyt? 16.9.2025 klo 15-16

Hiilineutraali-webinaari: Raskas liikenne sähköistyy – missä mennään nyt? 16.9.2025 klo 15-16