Alueellisen ilmastotyön seurannan viestintä vaatii kehittämistä
Alueellisen ilmastoviestinnän vaikeuskerrointa kasvattavat kasvihuonepäästölaskentojen erilaiset tulkinnat. Laskentaa toteuttavien ta…
Hinku-teko-palkinto Seinäjoen kaupungin Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja -hankkeelle
Suomen ympäristökeskuksen Hinku-tiimi on päättänyt myöntää Hinku-teko-tunnustuksen Seinäjoen kaupungin Tarkenoo iliman palttoota ja r…
Hiilinielut vahvoiksi ja maaperäpäästöt alas kunnissa
Monet kunnat tekevät jo toimia hiilinielujen vahvistamiseksi Pohjoismaissa. Kunnat kaipaavat kuitenkin lisää tietoa, koulutusta sekä…
Kulutusperusteinen päästölaskenta kuntien ilmastotyön tukena
Kuntakohtainen kulutusperusteinen päästölaskenta antaa entistä kattavamman käsityksen kunnan päästöistä. Aiempaa laajempi tietopohja…
Hukkalämmöt hyötykäyttöön lämpövarastoilla – polttoon perustuva lämmöntuotanto historiaan
Kunnilla olisi mahdollisuus toimia aktiivisemmin edelläkävijöinä ylijäämä- ja ympäristölämmön hyödyntämisessä, kirjoittaa Teemu Helon…
Ensimmäinen koronavuosi muutti suomalaisten kotitalouksien kulutusta – miten kävi hiilijalanjäljen?
Koronavuosi muutti suomalaisten kulutustottumuksia, mutta vaikutukset kulutuksen hiilijalanjälkeen olivat varsin maltillisia, kirjoit…
Hinku-statuksen vaikuttavuutta etsimässä
Hinku-jäsenyys tuo tukea, näkyvyyttä ja painoarvoa ilmastotyölle, kirjoittavat Santtu Karhinen, Venla Riekkinen ja Laura Saikku.
Kohti alueperusteista hiilineutraaliutta ja sen yli
Pelkästään tuotantoon perustuviin päästöihin keskittyminen saattaa antaa yksipuolisen käsityksen alueellisista päästöistä ja voi piil…
Ilmastoteot näkyville!
Tuntuuko ettei ilmastotyö saa ansaitsemaansa huomiota? Jäävätkö arkiset ilmastoteot yleensä viestimättä? Kun teoista viestitään ja ku…
Uusiutuvan energian investoinneilla positiivisia vaikutuksia aluetalouteen
Päästövähennysten lisäksi uusiutuvan energian ratkaisut voivat tuoda mukanaan taloudellisia säästöjä ja luoda uusia työllisyysmahdoll…