Siirry sisältöön

Kestävän energiajärjestelmän aikana (2046–2055) ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ohjaavat päätöksiä läpileikkaavasti yhteiskunnassa. Ekologiseen ja oikeudenmukaiseen kohtuutalouteen perustuva yhteiskunta kehittyy yhä hiilinegatiivisemmaksi. Energiajärjestelmä perustuu reaaliaikaiseen energiataseen hallintaan, se tukee hyvinvointia ja sen resilienssi on korkea. Fuusioenergiaa otetaan käyttöön.

Infografiikka kuvaa kestävän energiasiirtymän muutosaskeleita kestävän energiajärjestelmän aikana vuosina 2046–2055. Vaihe sijoittuu tiekartan loppuosaan, jolloin hiilinegatiivisuus voimistuu.

Vasemmalla esitetään muutoksen peruste: ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on turvattava. Keskellä kuvataan tavoitetila, johon pyritään tässä vaiheessa: kohtuutalous, hyvinvointia tukeva energiajärjestelmä ja vahva resilienssi eli kyky kestää ja sopeutua muutoksiin.

Oikealla kuvataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ovat talouden rakenteelliset muutokset, kiertotalousratkaisujen vakiintuminen kestävään alkutuotantoon rinnalle, reaaliaikainen energian- ja päästöjenhallinta sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vakiintuminen päätöksenteon perustaksi.

Koko siirtymävaiheen ajan päätöksenteon perustana ovat tutkittu tieto ja vaikuttavuusarviot. Vuoteen 2055 mennessä hiilinegatiivisuus on voimistunut, ja energiajärjestelmä perustuu kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja vahvaa energiaturvallisuutta tukeviin ratkaisuihin.

Infografiikan pääviesti on, että ekologinen kestävyys, oikeudenmukaisuus ja energiaturvallisuus vahvistuvat koko siirtymän ajan.
© Suomen ympäristökeskus

Miksi muutosta tarvitaan?

Mitä muutoksella tavoitellaan?

Miten muutos toteutetaan?

Tulevaisuusartikkeli: Suomi tunnetaan energiatehokkaana ja hyvinvoivana yhteiskuntana

Global Futures Review, Kööpenhamina 3.7.2055

Suomea pidetään laajasti esimerkkinä siitä, miten energiajärjestelmä voidaan uudistaa kestävästi ja samalla vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia.

Suomen mallissa energiajärjestelmä ei ole erillinen sektori, vaan osa arkea, paikallisyhteisöjä ja julkisia palveluita. Uusiutuvan energian tuotannosta syntyvät tulot ohjautuvat läpinäkyvästi kuntien palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, mikä on vahvistanut järjestelmän hyväksyttävyyttä.

Energiayhteisöistä on tullut vakiintunut osa paikallista infrastruktuuria. Asukkaat omistavat yhdessä tuotanto- ja varastointiratkaisuja, ja päätöksenteko on arjen tasolla osallistavaa. Monilla paikkakunnilla yhteisölliset “energiakahvit” ovat osa paikallista toimintakulttuuria.

Samalla materiaalien käyttö on muuttunut perusteellisesti. Kaivostoiminta ja teollisuus toimivat osana kiertotaloutta, jossa sivuvirrat hyödynnetään järjestelmällisesti ja pysyvää jätettä syntyy vain vähän. Resurssitehokkuus ja ekologinen kestävyys ohjaavat kaikkea tuotantoa.

Energiainfrastruktuuri on sulautunut osaksi maisemaa ja paikallisidentiteettiä. Hyötyjen ja haittojen tasapainoinen jakaminen on vähentänyt ristiriitoja ja vahvistanut luottamusta.

Laajasti tunnettu kampanja “Naurusta energiaa!” kiteyttää ajattelutavan: energiatehokkuus ei tarkoita niukkuutta, vaan arkea, jossa hyvinvointi ja kestävyys tukevat toisiaan.

Suomesta puhutaan maana, jossa energiatehokkuus ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä.

Mikä on tulevaisuusartikkeli?

Kestävän energiasiirtymän tiekarttaan on sisällytetty tulevaisuusartikkeleita, jotka konkretisoivat tiekartan keskeisiä viestejä kuvaamalla mahdollisia tulevaisuuden tilanteita tiekartan eri ajanjaksoilla.

Lisätiedot

Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.