Ympäristömme kärsii monista vakavista kriiseistä. Kulutuksen ja tuotannon haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaikkialla pyritään päästöjen leikkaamiseen ja tehokkuuden löytämiseen. Isot muutokset herättävät aina kritiikkiä, eivätkä vihreä siirtymä ja energiamurros ole poikkeuksia.
Yksi kritiikin aihe ja osin syystä on vihreiden investointien ja uusien teknologioiden negatiiviset ympäristövaikutukset. Monet teknologiat vähentävät suorassa tarkastelussa päästöjä ja ovat huomattavasti tehokkaampia kuin aiemmat vaihtoehdot, hyvänä esimerkkinä sähköautot. Kriitikko nostaa silloin esiin epäsuorat vaikutukset eli emme tiedä, mitä vaikutuksia muutoksilla on muualla tuotantoketjussa.
Työkaluja talouden ympäristövaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin
Tähän ongelmaan tarjoavat ratkaisun muun muassa ympäristölaajennetut panos-tuotosmallit, joiden avulla on mahdollista arvioida taloudessa kokonaisuutena tapahtuvia kuormituksia.
Malleissa on kilo- ja euromääräisistä talouden toimialojen välisistä ja loppukäytön virroista luotu koko talouden kattava malli, johon voidaan liittää ympäristö- ja myös taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi työllisyys-, vero- tai ilmastonmuutosvaikutuksia. Tällöin voimme luoda erilaisille vihreille, tai muillekin investoinneille arvioita niiden vaikutuksista koko niiden tuotantoketjun läpi aina tuulivoimalan maanrakennusyrityksen pakettiautosta itse voimalan lapoihin.
Voimme näin nähdä isossa kuvassa työvoiman tarpeen lisäyksen ja lisääntyneet kasvihuonekaasupäästöt, joita syntyy voimalan rakentamisesta. Tätä voidaan verrata arvioituihin päästösäästöihin ja investointikustannuksiin sekä muihin investointeihin.
Mallit auttavat luomaan laajemman kokonaiskuvan, jonka avulla voimme taas navigoida nopeinta ja tehokkainta reittiä haluamaamme päämäärään.
Mallien avulla ei saada tarkkaa suunnistajan karttaa maaston jokaisesta noususta ja kivestä. Ne kuitenkin auttavat luomaan laajemman kokonaiskuvan, jonka avulla voimme taas navigoida nopeinta ja tehokkainta reittiä haluamaamme päämäärään.
Vihreisiin investointeihin liittyy myös haittoja (ulkoisvaikutuksia), joita voi olla vaikea vertailla. Esimerkiksi mökkijärven takaa pilkistävien tuulivoimalan turbiinien koetaan usein heikentävän maisemaa tai aiheuttavan melua. Samoin puhtaan energian investoinneilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia vaikkapa metsäluontoon. Investoinnit vaativat infrarakentamista, ja mikäli esimerkiksi uusia voimaloita sijoitetaan kauas asutuksesta, on vaarana, että heikennetään luontoarvoiltaan rikkaiden alueiden tilaa.
Tähänkin kysymykseen löytyy kuitenkin työkaluja, joiden avulla voimme arvioida, mihin meidän kannattaa panostaa yhteiskuntana ja kansalaisina, ja mitä me suomalaiset arvostamme. Puhtaan energian investointien positiivisia työllisyys- ja talousvaikutuksia tai kasvihuonekaasupäästövähennyksiä on mahdollista arvioida euromääräisinä.
Talousvaikutukset ovat potentiaalisesti merkittäviä sekä alueellisesti että paikallisesti. Samalla suomalaiset kuitenkin pitävät hiljaista metsämaisemaa tai puhtaita järviä arvokkaina, eikä näille ole olemassa markkinahintoja. Taloudellisen arvottamisen menetelmillä voidaan arvioida, minkä verran suomalaiset olisivat valmiita maksamaan edellä mainittujen haittojen ehkäisemisestä. Nämä menetelmät auttavat muuttamaan ja yhteismitallistamaan suomalaisten kokemukset vertailukelpoiseksi tiedoksi päätöksentekoon.
Kaikissa investoinneissa on loppujen lopuksi kyse myös kompromisseista ja valinnoista.
Mihin käytämme resurssejamme, mitä arvostamme ja mistä voimme luopua? Nämä ovat kysymyksiä, jotka liittyvät kaikkeen mitä yksilöinä ja yhteiskuntana teemme. Aika ja resurssit ovat rajallisia. Ihmiskunnan toiminnan ympäristövaikutukset koskettavat meitä jokaista eri tavalla, mutta myös kaikkia yhtäläisesti, asemasta tai varallisuudesta riippumatta.
Ympäristölaajennettujen panos-tuotosmallienvahvuus on se, että ne huomioivat koko talouden ja koko arvoketjun. Näemme siis, kuinka paljon päästöjä syntyy kotimaassa ja ulkomailla kustakin eri tuoteryhmästä tai toimialan toiminnasta. Näemme myös paikalliseen ja koko maan talouteen kohdistuvat talous- ja työllisyysvaikutukset. Mallinnuksen avulla voimme saada tietoa siitä, minne ympäristövaikutukset kohdistuvat sekä siitä, millaista toimeliaisuutta investoinnit voivat tuoda aluetalouksiin. Saamme siis jotain mitä vasten arvioida minne panostaa.
Kompromissien ja valintojen tekeminen on helpompaa, kun voimme tehdä niitä tietoon pohjaten. Lisäämällä päätöksenteon prosesseihin myös paikallisen dialogin ja tietoa ihmisten arvostamista asioista ja painotuksista, jotka he kokevat oikeudenmukaisiksi ja järkeviksi, pääsemme eteenpäin rakentamaan kestävälle pohjalle tulevaisuuden tuotantojärjestelmäämme, elämäämme ja ympäristöämme.
EU:n vihreä siirtymä ja irtautuminen fossiilisista polttoaineista
Vihreää siirtymää kritisoidaan, mutta paremmalla tiedolla investointeja voidaan suunnata tehokkaammin. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa REPower-CEST -hankkeessa arvioitiin muun muassa puhtaan energiasiirtymän investointien lyhyen aikavälin ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä selvitettiin taloudellisen arvottamistutkimuksen perusteella, millaisia ulkoisvaikutuksia näillä investoinneilla olisi ihmisten kannalta ja mitä puhtaan energian siirtymän ominaisuuksia suomalaiset pitävät tärkeänä. Kokonaisvaltainen tarkastelu on lähtökohta, jonka päälle voi rakentaa arvioita puhtaan energian investointien kokonaispotentiaaleista sekä Suomen kansantalouden että maakuntien tasolla.
Olemme koonneet vihreän siirtymän investointien ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia PowerBi-raporttina hankkeen sivuille. Kaikki tarkastellut investoinnit luovat työtä ja arvonlisää, mutta myös kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä. Silti kokonaisuutena jokainen investointi on positiivinen ilmastovaikutuksiltaan, kun otetaan myös käytön tuomat päästövähennykset huomioon. Tarkastelimme vaikutuksia myös maakuntakohtaisesti ja raportista voi nähdä esimerkiksi työllisyysvaikutukset arvioituna omaan maakuntaan sen talouden rakenteella.
Hankkeessa toteutettiin myös kirjallisuuskatsaus puhtaan energiantuotannon ulkoisvaikutuksia käsittelevistä tutkimuksista. Katsauksen fokuksena oli Suomessa ja naapurimaissa toteutetut arvottamistutkimukset.
Puhtaan energiantuotannon ulkoisvaikutuksia on tutkittu Suomessa vielä varsin vähän, mutta verrokkimaiden tutkimuksista saamme tietoa puhtaan energian vaikutuksista kansalaisiin. Esimerkiksi Pohjoismaissa oltaisiin valmiita maksamaan siitä, että puhtaan energian investointeja ei sijoitettaisi kovin lähelle asutuskeskuksia, mutta samalla tutkimuksissa korostuu kansalaisten huoli esimerkiksi investointien vaikutuksista luontoon tai alueiden virkistyskäyttöön. Useissa tutkimuksissa näiden haittojen minimoimiseksi oltaisiin valmiita maksamaan jopa enemmän kuin etäisyyden lisäämisestä asutukseen.
Aiemman kirjallisuuden perusteella tiedämme, että myös suomalaiset kannattavat keskimäärin uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä, mutta samalla pitävät tärkeänä, että energiainvestointien haitalliset vaikutukset luontoon ja virkistyskäyttöön huomioidaan energiasiirtymässä.
Kokonaiskuva onkin selkeä, vihreitä investointeja tarvitaan ja ne ovat hyödyllisiä. Lisäksi Euroopan Union jäsenenä olemme osa eurooppalaista siirtymää pois fossiiliriippuvuudesta ja tuonnista Venäjältä. Meillä on runsaasti tietoa ja työkaluja oikeiden vihreiden investointien arviointiin ja valintaan. Investoinnit voivat tukea alueiden taloutta ja auttaa vähentämään tulevia haittoja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta pois siirtymällä. Tärkeää on kääriä hihat ja tehdä yhä ahkerammin töitä kestävämpään Suomeen siirtymisen puolesta.
Lue myös
Kirjoittajat
Teemu Meriläinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana ja muun muassa ympäristölaajennettujen talousmallien parissa. Taloustieteilijänä hän on erityisesti kiinnostunut energia- ja ympäristötaloustieteen kysymyksistä.
Saana Springare työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hän vastaa materiaalivirtatilinpidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä osallistuu kansantalouden ja sektoritason talousmallien kehittämiseen ja käyttöön.
Tommi Tikkanen työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa kuluttajien preferenssit, taloudellinen arvottaminen, vesivarojen hallinta, puhtaan energiajärjestelmän siirtymä ja muovien kiertotalous.
