Vihreä siirtymä edellyttää merkittäviä investointeja sekä energiateollisuuteen että puhdasta ja edullista energiaa hyödyntävään tuotantotoimintaan. Siirtymästä odotetaan Suomelle uutta kestävän talouskasvun veturia, jollaista kansantalous kipeästi tarvitsee.
Investointisummat ovat vasta lähtökohta
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK, 2026) kokoama vihreiden investointien lista(siirryt toiseen palveluun) kattaa jo yli 300 miljardin euron edestä hankkeita, jotka liittyvät pääosin uusiutuvan energian tuotantoon ja sen käyttöön. Suuri osa hankkeista on edelleen suunnitteluvaiheessa, mutta vuodesta 2021 alkaen toteutuneita tai käynnistyneitä investointeja on jo yli 39 miljardin euron arvosta. Kansantalouden keskimääräiseen vuotuiseen 60 miljardin euron investointiaktiviteettiin suhteutettuna summaa voidaan pitää merkittävänä.
Luvut kuvaavat suoria investointisummia, eivätkä ne kerro, millaisia vaikutuksia investoinnit muodostavat tuotantoketjuissa – eli kuinka paljon taloudellista toimeliaisuutta, arvonlisää ja työllisyyttä investoinnit lopulta aikaansaavat Suomessa ja eri maakunnissa.
Kerrannaisvaikutukset määrittävät todellisen taloushyödyn
Puhtaan energian investointien toteuttaminen lisää taloudellista toimeliaisuutta laajasti myös energiasektorin ulkopuolella, esimerkiksi rakentamisessa, teollisuudessa, logistiikassa sekä palvelutuotannossa. Juuri kerrannaisvaikutusten kautta investointihankkeiden myönteiset vaikutukset tuotantotoimintaan, sen luomaan arvonlisään ja työllisyyteen voivat kasvaa merkittäviksi.
Siksi kerrannaisvaikutusten huomiointi ja niistä viestiminen on olennaista vihreän siirtymän vauhdittamisessa. Viestintä myönteisistä aluetalousvaikutuksista korostuu paikallisella tasolla alueilla, joilla hankkeet toteutuvat. Tarvitaan ymmärrettävää tietoa siitä, miten hankkeet vaikuttavat työmahdollisuuksiin ja elinvoimaan.
Tuontivuodot: jääkö arvonlisä Suomeen?
Suurista investointisummista viestiessä unohtuu usein, että osa niistä kohdistuu ulkomailla tuotettujen investointihyödykkeiden kysyntään. Ulkomaille valuessaan esimerkiksi laitteiden ja komponenttien tuotanto ei aikaansaa kotimaassa myönteisiä talousvaikutuksia.
Tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa. Esimerkiksi investointihyödykkeiden hankinnan ohjauksella, kotimaisen tarjonnan ja osaamisen kehittämisellä sekä teollisten ekosysteemien vahvistamisella voidaan parantaa sitä, kuinka suuri osa arvonlisästä jää Suomeen.
Investointimahdollisuudet vaihtelevat alueittain
Energiasiirtymässä tarvittavat investoinnit ja tuotantomuodot ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia ja tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia alueille niiden maantieteen, luonnonvarojen ja elinkeinorakenteen mukaan. Parhaimmillaan investoinnit vahvistavat alueellista elinvoimaa, parantaen työllisyyttä ja tukien tasapainoista alueellista kehitystä.
On hyvä tunnistaa, että puhdas energiasiirtymä kohdistuu usein alueille, jotka ovat kärsineet pitkään kaupungistumisen ja rakennemuutosten vaikutuksista. Toisaalta on taantuneita alueita, joilla energiahankkeita ei voida toteuttaa alueen tavoitteista riippumatta esimerkiksi siirtoverkko- tai luvitustekijöiden vuoksi.
Osana REPower-CEST-hanketta arvioimme puhtaan energiasiirtymän investointien lyhyen aikavälin talous- ja työllisyysvaikutuksia. Tarkastelu luo pohjan, jonka päälle voidaan rakentaa arvioita puhtaan energian investointien kokonaispotentiaaleista sekä Suomen kansantalouden että maakuntien tasolla. Tulosten perusteella voidaan tarkastella investointien välittömiä talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä niiden laajempia heijastevaikutuksia eri toimialoille ja alueille.
Kestävä siirtymä syntyy talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta
Taloudellisen elinvoiman ohella vihreän siirtymän edellyttämien investointien toteuttaminen ja uuden tuotantotoiminnan muodostaminen voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakentaminen edellyttää luonnonvarojen käyttöä, aiheuttaa ilmastopäästöjä sekä luo maankäyttöpainetta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja yhteensovittamisessa taloudellisten hyötyjen kanssa on olennaista ymmärtää investointivaiheen aiheuttamien kuormitusten suhde käyttövaiheen aiheuttamiin ympäristöhyötyihin.
Lue myös
Lähteet
Kirjoittajat
Saana Springare työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hän vastaa materiaalivirtatilinpidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä osallistuu kansantalouden ja sektoritason talousmallien kehittämiseen ja käyttöön.
Santtu Karhinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana. Hän on työssään keskittynyt ympäristötaloustieteelliseen tutkimustyöhön.
Teemu Meriläinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana ja muun muassa ympäristölaajennettujen talousmallien parissa. Taloustieteilijänä hän on erityisesti kiinnostunut energia- ja ympäristötaloustieteen kysymyksistä.
