Puhtaan energiasiirtymän tiekartta

Siirtymä puhtaaseen energiajärjestelmään nopealla aikataululla on oleellinen erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyden ja fossiilisista polttoaineista luopumisen vuoksi. Siirtymällä on kuitenkin myös muita strategisia tavoitteita. Näitä ovat

• energiaturvallisuuden parantaminen,
• ilmansaasteiden vähentäminen,
• talouskasvun ja työllisyyden parantaminen,
• kiertotalouden edistäminen,
• energiakustannusten pienentäminen,
• kansanterveyden parantaminen,
• teknologisten innovaatioiden edistäminen,
• ympäristökuormituksen pienentäminen ja
• energiajärjestelmän resilienssin parantaminen.  

Siirtymä ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, luonnolle tai ihmisille

Puhtaan energiajärjestelmän siirtymän toteuttaminen kestävästi ja oikeudenmukaisesti edellyttää, ettei siirtymästä aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle, luonnolle tai ihmisille. Näiden haasteiden ratkominen edellyttää luotettavaa tietoa ja sen hyödyntämistä ohjauskeinojen ja sääntelyn sekä tarvittavien investointien suunnittelussa ja toteutuksessa.  

Keskeisiä kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia

• Mitkä ovat energiajärjestelmän siirtymän onnistumiseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät Suomessa ja millaisia pullonkauloja ja esteitä siirtymän onnistumiseen liittyy? 

• Kuinka Suomi pystyy saavuttamaan kansalliset ja EU:n asettamat ilmastoa ja energiaa koskevat tavoitteet ja asetukset?  

• Kuinka paljon tuuli- ja aurinkovoimaa ja muuta puhtaan energian tuotantoa tarvitaan puhtaan energiajärjestelmän siirtymässä? 

• Mikä on energiankysynnän kehitys kansallisella tasolla ja eri energiankäyttösektoreilla? 

• Kuinka paljon puhdasta sähköä tarvitsevia teollisia investointeja (ml. vedyn tuotanto, hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi) tarvitaan puhtaan energiajärjestelmän siirtymässä? 

• Kuinka paljon ja millaisia energianvarastointiratkaisuja puhtaan energiajärjestelmän siirtymässä tarvitaan? 

• Millaisia vaikutuksia puhtaan energiajärjestelmän investoinneilla on energian siirtoon? 

• Miten uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvassa energiajärjestelmässä varaudutaan sähkön tuotannon vaihteluun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? 

• Millaisia raaka-ainetarpeita liittyy puhtaan energiajärjestelmän siirtymään, mistä raaka-aineet saadaan ja mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia asiaan liittyy? 

• Millaiset mahdollisuudet Suomella on lisätä energiasiirtymälle kriittisten ja strategisten raaka-aineiden tuotantoa kaivannaisjätealueilta huomioiden tekniset tekijät sekä jätealueiden mahdolliseen hyödyntämiseen liittyvät vaikutukset ympäristöllisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. 

• Millaisin menetelmin voidaan systemaattisesti tukea malminetsintää Suomessa (kansallinen malminetsintäkonsepti) ja millaista lisätietoa konseptin soveltaminen Peräpohjan alueella tuottaa alueen mineraalipotentiaalista. 

• Investoinnit puhtaaseen sähköntuotantoon riippuvat näkymistä puhtaan sähkön käytön kehittymisestä ja edullista ja puhdasta sähköä tarvitsevat teolliset investoinnit riippuvat näkymistä edullisen ja puhtaan sähkön saatavuudesta. Miten voidaan edesauttaa, että investoinnit puhtaan sähkön tuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen toteutuvat? 

• Tuuli- ja aurinkovoiman investoinnit voivat aiheuttaa metsäkatoa ja pahentaa siihen liittyviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, hiilinieluille ja vesistöille. Lisäksi merituulivoimaan liittyy meriluonnolle oleellisia kysymyksiä. Miten tuuli- ja aurinkovoima tulisi sijoittaa siten, ettei aiheuteta merkittävää haittaa ympäristölle ja mikä on tämän skaalariippuvuus? 

• Miten puhtaan energian investointien sijoittumista voidaan ohjata siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia (ns. toteuttavat do no significant harm -periaatetta)? 

• Miten venäläinen energia kytkeytyy Suomen energiajärjestelmään ja mitkä toimialat sitä kuluttavat? 

• Mitä keskeisiä ympäristövaikutuksia puhtaan energiajärjestelmän teknologioihin liittyy ja mistä tekijöistä ne koostuvat? 

• Millaiset ovat energiasiirtymän toteutuksen edellyttämien investointien ja ohjauskeinojen vaikutukset kansan- ja aluetalouteen? 

• Hidastavatko työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat (mm. osaaminen ja työvoiman alueellinen riittävyys) talouspotentiaalien realisoitumista? 

• Millaisia laajempia oikeudenmukaisuuskysymyksiä energiasiirtymään liittyy, ja miten näitä tulisi ratkaista?

• Miten energiasiirtymä kohtelee eri kansalaisryhmiä ja yrityksiä ja miten mahdolliset sääntelymuodot / tukipolitiikka tulisi kohdistaa? 

• Miten hyväksyttäviä vähähiiliset energiantuotantomuodot ja -infrastruktuuri ovat kansalaisten keskuudessa ja miten riittävä hyväksyttävyys voidaan saavuttaa? 

• Miten energiaturvallisuus pitäisi toteuttaa uudenlaisen energiajärjestelmän ja lisääntyvien ilmastouhkien kontekstissa?

Puhtaan siirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä

RePower-CEST -hankkeen työpaketissa 6 laaditaan puhtaan energian siirtymän strateginen tiekartta. Työhön osallistetaan iso joukko eri alojen asiantuntijoita, joita haastatellaan ja joille järjestetään työpajoja. Tavoitteena on luoda visio ja strateginen kokonaiskuva puhtaan energiasiirtymän toteuttamismahdollisuuksista niin, että vaatimukset ilmaston,  ympäristökestävyyden, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden suhteen täyttyvät.

Hankkeen muiden työpakettien tuloksia hyödynnetään tausta-aineistona. Työn tuloksena laaditaan synteesi kestävyysnäkökulmista, indikaattoreista, lähestymistavoista ja keskeisistä tietotarpeista puhtaan energian siirtymän toteuttamiseksi.  

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen ympäristökeskus osana REPower-CEST -projektia.