Kestävän murroksen aika (2036–2045)

Kestävän murroksen aikana (2036–2045) energiajärjestelmä kehittyy yhä moniteknologisemmaksi, hajautuneemmaksi ja integroituneemmaksi, kiertotalous vahvistaa talouden kestävää pohjaa alkutuotannon rinnalla, ja ekologinen kestävyys, oikeudenmukaisuus sekä sosiaalinen hyväksyttävyys nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Kestävän murroksen aikana otetaan käyttöön uusia teknologioita, muun muassa hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia sekä toimintamalleja hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi ekologisesti kestävällä ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Infografiikka kuvaa kestävän energiasiirtymän muutosaskeleita kestävän murroksen aikana vuosina 2036–2045. Vaihe sijoittuu tiekartan keskivaiheeseen, jolloin hiilinegatiivisuus saavutetaan. Vasemmalla esitetään muutoksen peruste: kestävien uusien teknologioiden, järjestelmien ja toimintamallien laajamittainen käyttöönotto on tarpeen. Keskellä kuvataan tavoitetila: moniteknologinen energiajärjestelmä, sektorikytkennät ja älyverkot, omavaraisempi energia- ja raaka-ainetuotanto, kulutuksen kohtuullistaminen sekä reilu vastuunjako ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Oikealla esitetään keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: hiilidioksidin hyötykäyttö ja poistaminen, investoinnit uusiutuvien energialähteiden lisäksi ydinvoimaan (SMR), energian varastointiin ja muihin joustoratkaisuihin, haittojen minimointi ja kompensointi sekä kestävät tuotantotavat ja materiaalien lisääntyvä kierto. Koko siirtymävaiheen ajan päätöksenteon perustana ovat tutkittu tieto ja vaikuttavuusarviot. Vuoden 2045 kohdalla vaihe päättyy ja siirtymä etenee kohti kestävän energiajärjestelmän aikaa. Infografiikan pääviesti on, että ekologinen kestävyys, oikeudenmukaisuus ja energiaturvallisuus vahvistuvat muutoksen edetessä. — © Suomen ympäristökeskus

Miksi muutosta tarvitaan?

Kauden painopiste on kestävien uusien teknologioiden ja toimintamallien laajamittaisessa käyttöönotossa.
Edetään kohti hiilinegatiivista yhteiskuntaa ekologisesti kestävällä ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.
Jäljellä olevien fossiilisten päästöjen kompensointi ja yhteiskunnan saattaminen hiilinegatiiviseksi edellyttävät teknologisten hiilenpoisto-keinojen lisäämistä.
Kestävää sähköntuotantoa tarvitaan edelleen lisää loppukulutuksen sähköistyessä ja erityisesti vetytalouden investointeja varten.
Investointien sijoittaminen ekologisesti kestävällä, sosiaalisesti hyväksyttävällä ja siirtoverkon kannalta taloudellisesti kannattavalla tavalla aiheuttavat haasteita.
Vaatimus siirtymän reiluudesta kasvaa, ja kansalaisten luottamus, osallistaminen ja kokemus oikeudenmukaisuudesta ovat kestävän energiasiirtymän onnistumisen edellytyksenä.

Mitä muutoksella tavoitellaan?

Omavaraisemmalla energia- ja raaka-ainehuollolla pyritään lisäämään kokonaisturvallisuutta ja vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimijoista.
Energiasiirtymälle kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää tietoa tulee hallinnoida kokonaisuutena Suomen ja EU:n tasolla.
Kulutusta tulee kohtuullistaa, jotta kestävyystavoitteet voidaan saavuttaa.
Tarvitaan moniteknologisempi ja älykkäämpi energiajärjestelmä, jossa eri teknologiat täydentävät toisiaan yhä vahvemmin.
Sähköverkkoa tulee vahvistaa liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä.
Muutokset energialähteissä:
- Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen loppuminen tai väheneminen
- Puun energiakäytön väheneminen
- Ydinvoiman lisärakentaminen
- Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi
Energiasiirtymän vaatimien kriittisten materiaalien tuotannon, jalostuksen ja kierrätyksen sekä materiaalitehokkuusratkaisujen vahvistaminen kysynnän kasvaessa.

Miten muutos toteutetaan?

Otetaan kestävän kasvun periaatteet, oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus energiainvestointien ohjaaviksi tekijöiksi päätöksenteossa.
Muokataan yhteiskunnan rakenteet tukemaan energian ja muiden resurssien kulutuksen kohtuullistamista.
Huomioidaan ympäristövaikutukset aiempaa tiukemmin energiasiirtymän investointien sijoittelun ohjauksessa.
Suunnataan osa kaivosverotuotoista rahastoon, jonka tuotoilla kompensoidaan tuleville sukupolville nykyinen raaka-aineidenkäyttö.
Parannetaan teknologioiden yhteensopivuutta ja pidennetään niiden elinkaaria tuotekehityksellä ja sääntelyllä.
Edistetään uusien teknologioiden käyttöönottoa: pienydinvoima, energiavarastot, kulutusjousto ja hiilidioksidin poisto
Arvioidaan uusien teollisten investointien kokonaistaloudelliset vaikutukset entistä tarkemmin.

Tulevaisuusartikkeli: Sähkölasku pieneni – kotien älyenergia mullisti arjen

Arki & Energia, Tampere 12.5.2038

Moni kotitalous säästää nyt satoja euroja vuodessa ilman, että arkea tarvitsee muuttaa merkittävästi.

Suomalaisten sähkölaskut ovat laskeneet selvästi viime vuosina, kun kodit ovat muuttuneet älykkäiksi energiapalvelukeskuksiksi. Automaattiset järjestelmät ohjaavat lämmitystä, sähkönkäyttöä ja varastointia reaaliajassa säätietojen, markkinahintojen ja asukkaiden arjen mukaan.

“En enää mieti, milloin kannattaa käyttää sähköä – järjestelmä hoitaa sen puolestani. Ja lasku on silti pienempi”, kertoo tamperelainen asukas.
Paikalliset energiasovellukset täydentävät automaatiota näyttämällä alueen verkon kuormitustilanteen ja tarjoamalla yksinkertaisia ehdotuksia kulutuksen ajoittamiseen.

“Siirrä pyykkäys iltaan – säästät rahaa ja tasaat kuormitusta”, sovellus ilmoittaa ruuhkahuippujen aikaan.

Kodeissa käytössä oleva energiapäiväkirja tekee säästöistä näkyviä. Se näyttää, miten automaatio ja asukkaiden valinnat ovat yhdessä tasanneet kulutushuippuja, pienentäneet hiilijalanjälkeä ja alentaneet kustannuksia.

”Suurin muutos on se, että kulutus optimoituu ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä juuri mitään – ja kustannukset silti pienenevät”, asiantuntija toteaa.

Mikä on tulevaisuusartikkeli?

Kestävän energiasiirtymän tiekarttaan on sisällytetty tulevaisuusartikkeleita, jotka konkretisoivat tiekartan keskeisiä viestejä kuvaamalla mahdollisia tulevaisuuden tilanteita tiekartan eri ajanjaksoilla.

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö, johtava tutkija Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 803, sampo.soimakallio@syke.fi

Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.