Kriisien ja varautumisen aika (2026–2035)
Kriisien ja varautumisen aikana (2026–2035) painopiste on fossiilisista irtautumisessa kaikilla energiaa kuluttavilla sektoreilla, puhtaan energiantuotannon nopeassa lisäämisessä, sähkön, vedyn ja muiden kaasujen infrastruktuurien sekä energiaturvallisuuden vahvistamisessa. Samaan aikaan on parannettava kestävän siirtymän toteuttamiseksi tarvittavaa tietopohjaa ja sovellettava sitä lainsäädännössä, jotta haitallisia ympäristövaikutuksia pystytään minimoimaan ja siirtymän oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista hyväksyttävyyttä parantamaan.
Miksi muutosta tarvitaan?
- Fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentäminen lisää energiaturvallisuutta, vähentää päästöjä ja vauhdittaa kestävää vihreää kasvua Suomessa.
- Energiantuotanto on fossiilisten päästöjen osalta lähes päästötöntä jo lähitulevaisuudessa, mutta teollisuuden ja liikenteen fossiilisten päästöjen vähentämistä pitää vauhdittaa.
- Nykyinen politiikka ei riittävästi ohjaa kehitystä siten, että ilmastotavoitteet, luontotavoitteet ja muut ympäristötavoitteet voitaisiin savuttaa sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.
- Kriittisten mineraalisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa ja niiden saatavuus puhtaan energian teknologioiden valmistuksessa aiheuttaa haasteita koko arvoketjussa.
Mitä muutoksella tavoitellaan?
- Uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä kattaen tuotannon, siirron ja kaikki energiankäyttösektorit.
- Energiatehokkuuden parantaminen kaikilla energiasektoreilla ja integroidusti koko energiajärjestelmässä.
- Raaka-aineomavaraisuuden parantaminen lisäämällä materiaalitehokkuutta, kierrätystä ja mineraalisten raaka-aineiden tuotantoa kestävästi.
- Ekologisten ja sosiaalisten haittojen minimoiminen ja kompensoiminen.
- Huoltovarmuuden kasvattaminen omavaraisuutta lisäämällä ja riskit huomioiden.
Miten muutos toteutetaan?
- Panostetaan EU-tason ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.
- Varmistetaan osaamispohja koulutuksella ja turvataan osaavan työvoiman saatavuus.
- Edistetään energiasiirtymää tehokkaasti ja johdonmukaisesti kansallisella tasolla yhdistettynä EU:n politiikkaan ja tavoitteisiin.
- Investoidaan riittävästi ja tuetaan investointeja uusiutuviin ja vähähiilisiin energianlähteisiin kattaen koko energiajärjestelmän.
Tulevaisuusartikkeli: Hallitus linjasi – energiasiirtymän hyödyt jaetaan uudella tavalla
Valtioneuvoston uutiset, Helsinki 2.9.2030
Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön uuden mallin, jolla energiasiirtymän taloudelliset hyödyt ja kustannukset jaetaan aiempaa tasaisemmin kotitalouksien ja alueiden välillä.
Budjettiriihessä tehty päätös perustuu niin sanottuun ulkoisvaikutusten taseeseen, joka kokoaa yhteen energiainvestointien taloudelliset vaikutukset, syntyvän arvonlisän sekä ympäristövaikutuksiin liittyvät kustannukset. Tarkastelu tuo näkyväksi, miten energiajärjestelmän tuotot ja kustannukset jakautuvat eri toimijoiden ja alueiden kesken.
Keskeinen uudistus on energiasiirtymän osinkomekanismi. Sen kautta osa energiajärjestelmän tuotoista ohjataan automaattisesti kotitalouksille. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti pienituloisille suunnattuja hyvityksiä, jotka tasaavat asumisen ja lämmityksen kustannuksi.
Toinen merkittävä päätös koskee alueellista hyötyjenjakoa. Uusiutuvaa energiaa tuottavat kunnat saavat jatkossa vakaampaa tulovirtaa. Vastineeksi kunnat sitoutuvat lieventämään energiantuotannon luontovaikutuksia ja toteuttamaan ekologista kompensaatiota.
”Suurin muutos on se, että energiajärjestelmän tulonjakovaikutuksia ei enää jätetä sattuman varaan, vaan niitä ohjataan tietoisesti”, valmistelussa mukana ollut asiantuntija arvioi.
Mikä on tulevaisuusartikkeli?
Kestävän energiasiirtymän tiekarttaan on sisällytetty tulevaisuusartikkeleita, jotka konkretisoivat tiekartan keskeisiä viestejä kuvaamalla mahdollisia tulevaisuuden tilanteita tiekartan eri ajanjaksoilla.
Lisätiedot
- Kehittämispäällikkö, johtava tutkija Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 803, sampo.soimakallio@syke.fi
Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.
